Verkkoluento: Oppimisen ja osaamisen arvionti ammatillisessa peruskoulutuksessa

Ammatillisen peruskoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnissa on monia yhtäläisyyksiä näyttötutkintojen arvioinnin kanssa:

• Arviointi perustuu lainsäädäntöön ja on kriteeri- ja osaamisperustainen
• Arviointikriteerit on määritelty kolmelle tasolle
• Arvioinnin tulee olla tavoitteellista, kannustavaa ja kehittymistä ohjaavaa
• Oppimista ja osaamista arvioidaan erikseen
• Arvioinnin tekevät yhdessä opiskelija itse, oppilaitoksen edustaja ja työnantajapuolen edustaja
• Arvioinnissa painotetaan laadullisuutta ja yhteisen ymmärryksen luomista opiskelijan osaamisen ammatillisesta sisällöstä ja tasosta
• Arvioinnin on tarkoitus kehittää opiskelijan itsearvioinnin taitoja ja kykyä perustella oma osaaminen
• Arviointi kohdistuu aina toimintaan ja siihen liittyvään osaamiseen, ei persoonaan
• Opiskelu sisältää opiskelua oppilaitoksessa ja työelämässä
• Osaamisen kehittyminen osoitetaan näytöillä käytännön työssä

 Suurin eroavaisuus lienee se, että ammatillisessa peruskoulutuksessa arviointia tapahtuu koko kolmivuotisen koulutuksen varrella. Ammattiosaamisen näytöt (AON) ovat vain osa osaamisen arviointia ja ne annetaan kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista.

Ammattiosaamisen näytöt ovat pedagoginen väline, jonka avulla opiskelija osoittaa osaamisensa aidoissa työprosesseissa, -tilanteissa ja työympäristössä. Työssäoppimissuunnitelmaan sisällytetään asioita, joita oppilaitoksessa ei opita. Kullekin opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jota päivitetään jatkuvasti opintojen edistyessä ja joka ohjaa oppimista. Lisäksi opintoihin voi liittyä tunnustettua ja arvioitua, muualta hankittua osaamista.

Ammatillisen perustutkinnon tavoitteet

Tutkinnon tavoitteena on kohottaa ammatillista osaamista, vastata työelämän

Lähde: OPH / Arvioinnin opas 2015

tarpeisiin ja kehittää työelämää sekä edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Opiskelijan kehittymistä tuetaan myös edistämällä elinikäistä oppimista.

Tärkeä osa oppimista on työskentely aidossa työympäristössä, jolloin opitaan asioita, joita ei voi oppia kirjoja tenttimällä. Samalla tietenkin opitaan soveltamaan käytäntöön oppilaitoksessa opittuja asioita.

Opintoihin sisältyy 135 osaamispistettä (OSP) ammatillisen tutkinnon osia, joissa osaaminen on määritelty ammattitaitovaatimuksina, yhteisiä tutkinnon osia 35 osaamispistettä, joissa osaaminen on määritelty osaamistavoitteina sekä vapaasti valittavia osia 10 osaamispistettä, näiden on tarkoitus tukea kahta muuta osiota. Kaikissa tutkinnon osissa on määritelty osaamisen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.

Tutkinnon osaamispisteiden tarkoitus on mitata osaamisen laajuutta. Pisteet eivät mittaa opiskelun työmäärää, opetusmäärää tai aikaa, jotka perinteisesti ovat olleet keskeisiä opintopisteiden määreitä.

Ammatillisen peruskoulutuksen arviointi

Arviointi on keskeinen osa ammatillista peruskoulutusta, ja sitä säätelee kolme keskeistä lakia. Arviointi on koulutuksen laadullisen kehittämisen keskeinen väline, joka tuottaa tietoa opettajille, opiskelijalle ja työelämän edustajille koulutuksen sisällöllisestä onnistumisesta ja kehittämiskohteista. Tärkeää on, että arviointia tapahtuu usein ja jatkuvasti opintojen kuluessa.

Arviointi on kriteeri- ja osaamisperusteinen, työelämän tarpeista lähtevä oppimisen ja osaamisen arviointi, jolla opiskelija osoittaa osaamisen saavuttamisen ja eritasoisten asioiden hallinnan. Lisäksi se antaa opiskelijalle tietoa tarvittavista jatko-opinnoista ja auttaa siten häntä kehittämään ammatillista osaamistaan edelleen.

Lähde: OPH / Arvioinnin opas 2015

Arviointia tehdään sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisessa, ja se on sekä suullista että kirjallista. Arviointikeskusteluissa eri osapuolet luovat yhteisymmärryksen opiskelijan osaamisesta. Keskustelut aloitetaan aina opiskelijan omalla, perustellulla arvioinnilla omasta osaamisestaan, kokemuksistaan ja vahvuuksistaan. Arvioinnin tehtävä on tuoda näkyväksi osaamista, joka on havaittu ja toisaalta osoittaa, mihin opiskelijan pitää keskittyä jatkossa.

Ammattiosaamisen näytöt on määritelty ammattitaitona eli konkreettisena työn tekemisenä. Se sisältää niin työprosessit, -menetelmät, -välineet kuin materiaalit ja tiedon hallinnan. Osaaminen on määritelty kolmelle tasolle ja tavoitteena on, että opiskelija pystyy soveltamaan, perustelemaan ja kehittämään ammattiosaamistaan. AON rakennetaan yhdessä oppilaitoksen ja työnantajan kanssa eikä mikä tahansa työtehtävä ole näyttöön kelvollinen.

Tavoitteena on antaa näytöt aidossa työympäristössä, mikä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Joissakin ammateissa työntekijöiltä edellytetään täysi-ikäisyyttä työympäristön vuoksi, mikä voi aiheuttaa haasteita kolmivuotisen tutkinnon jaksottamisessa.

Lähteet

Heiskanen, Nina: Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa –verkkoluento

Rantakylä, Markku: Oppimisen ja osaamisen arvionti ammatillisessa peruskoulutuksessa –verkkoluento

Opetushallitus: Arvioinnin opas 2015