3.3.4 Säädöstehtävä: Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelma Kesu 2011-2016

Tutustuin opettajan työtä ohjaaviin säädöksiin perehtymällä Jyrki Kataisen hallituskauden aikana laadittuun koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin perustuvaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Hallitus on ehtinyt suunnitelman laatimisen jälkeen vaihtua jo pariinkin otteeseen ja viimeinen suunnitelman voimassaolovuosikin pyörähtää käyntiin aivan pian.

Ylevät tavoitteet, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kataisen hallituksen kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on ollut nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Koulutuksen on ollut tarkoitus lisätä tasa-arvoa, mahdollistaa pidemmät työurat ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Samalla on haluttu tehostaa ja joustavoittaa virallista koulutusjärjestelmää elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus eilispäivältä kertoo muuta: ”Hallituksen esitys yliopistojen rahoitukseen kohdistuvista leikkauksista vaikuttaa merkittävästi yliopistojen kykyyn hoitaa tehtäviään.”

Tällä hetkellä arvioidaan, että leikkaukset vievät peräti 20 prosenttia pelkästään Helsingin yliopiston rahoituksesta. Jo toukokuussa mm. Keskisuomalaisessa kirjoitettiin nykyisen hallituksen aikeista leikata koulutuksesta lähes 600 miljoonaa euroa. Leikkaukset ulottuvat aina varhaiskasvatukseen saakka ja ovat nostaneet suurta huolta siitä, että pitkällä aikavälillä säästötoimet eri koulutusasteilla kostautuvat yhteiskunnallisesti.

Vaikea uskoa, että tämänkaltaisilla toimenpiteillä ja hallituksen arvovalinnoilla voitaisiin saada aikaan maailman osaavin kansa seuraavan neljän vuoden kuluessa. Toki nykyisessä koulutusrakenteessa, opetuksen sisällössä ja opetusmetodeissa on paljonkin kehitettävää, mutta ilman riittävää määrää osaavia opettajia ja ajantasaisia työvälineitä ei oikein voi olla osaavia oppilaitakaan.

Tasa-arvoiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen?

Kahden nuoren aikuisen äitinä niskakarvat nousivat pystyyn lukiessani opuksen ajatuksia tasa-arvoisista mahdollisuuksista korkeakoulutukseen. Tasa-arvoa edistäviksi keinoiksi ilmoitetaan laaja korkeakoulutustarjonta, maksuttomuus, opintotuet ja valtakunnallinen kouluverkosto, erityishuolena esitetään lähinnä sukupuolinen tasa-arvo. Tilastokeskuksen mukaan kuntien koulutustasoissa oli kuitenkin huomattavia eroja vuonna 2014. Tasa-arvoisuutta erilaisten, aiempien opintomenestystasojen välillä ei suunnitelmassa noteerattu lainkaan, vaikka se on yksi suurimmista esteistä korkeakouluopintoihin nuorten kohdalla.

Ammattikorkeakouluissa sisäänpääsyvaatimuksissa on ainakin vielä lähiaikoina painotettu ylioppilastodistuksen arvosanaa siten, että käytännössä on pitänyt olla huippupaperit päästäkseen opiskelemaan. Edes keskivertotasoisella opiskelijalla ei ole ollut kovinkaan hyviä mahdollisuuksia saada opiskelupaikkaa mistään korkeakoulusta, oli motivaatio ja into oppia kuinka vahva tahansa. 

Vuonna 2015 pisteytyksessä näyttäisi olevan kaksi vaihtoehtoa, mikä hieman parantaa tilannetta. Ylioppilastodistus tuottaa 30-60 pistettä sadasta valitun vaihtoehdon mukaan. Siitä huolimatta Kataisen hallituksen suunnitelmassa todetaan, että suuri osa ylioppilaista joutuu jäämään odottamaan jatkokoulutuspaikkaansa ylioppilasvuoden jälkeen.

Osaamisen ja työvoimatarpeen kohtaaminen

Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ollut turvata osaavan työvoiman saatavuus. Tavoite asettaa nuorten koulutukselle, aikuiskoulutukselle ja ammatillisille muuntokoulutuksille paineita, jotta elinikäisen oppimisen polun avulla voidaan huolehtia työvoiman osaamisen kehittämisestä systemaattisesti ja työelämälähtöisesti.

Irtisanomistilastojen perusteella tasapainoisen työllisyyskehityksen tavoittelussa ei ole onnistuttu suunnitellusti. Vuonna 2013 potkut sai 14 522 työntekijää ja viime vuonna 12 447. Tiedot perustuvat SAK:n keräämiin julkisiin tietoihin ja ovat osin puutteelliset, mutta varmasti suuntaa antavat. Esiin nostetut syyt eivät kuitenkaan liity työntekijöiden osaamiseen, vaan kysyntään: ostovoima on heikko eikä vienti vedä.

Kuitenkin samaan aikaan Elinkeinoelämän keskusliitto ennakoi tulevaa työvoimapulaa ja peräänkuuluttaa työvoimaperäisen maahanmuuton kannustamista. Liitto tavoittelee lisäksi vahvempaa yhteistyötä koululaitoksen ja työnantajien välille sekä haluaa lisätä oppilaiden työhön tutustumista ja opettajien työelämäjaksoja. Nämä keinot varmistaisivat entistä paremmin sen, että koulutussisältö vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeita.

En löytänytkään tietoja siitä, kuinka iso ja minkälainen sisällöllinen ristiriita koulutustarjonnan ja työelämän tarvitseman osaamisen välillä on tai mikä on esimerkiksi aikuisväestön (muunto)koulutuksen tarve, jotta osaaminen saadaan vastaamaan työnantajan tarpeita. Kehittämissuunnitelmasta löytyy kyllä taulukko koulutustarjonnan tavoitteista, jotka perustuvat vuosia sitten tehtyihin ennakointeihin. Globaali muutosvauhti on nykyään niin nopeaa, että yli 5 vuotta vanhoihin tietoihin perustuvat arviot eivät mielestäni välttämättä vastaa enää todellisia tarpeita.

Elinikäistä oppimista nykyinen hallitus tukee leikkaamalla 70 miljoonaa euroa aikuiskoulutuksesta. Sen lisäksi hallitus haluaa korvata aikuiskoulutustuen lainalla, mikä ainakin Helsingin Sanomien mukaan heikentää pienituloisten opiskelumahdollisuuksia.

Opetussisällön muutokset – totta vai tarua?

Opetuksen kieli- ja kulttuuritarjontaa sekä viestintävalmiuksia on Kataisen hallituksen kehittämissuunnitelmassa haluttu parantaa. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton linjauksissa korostetaan kielitaidon osaamisen kehittämistä. Vuonna 2012 Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetustarjonta on kuitenkin yhä hajanaista. Pulaa on niin osaavista opettajista, rahoituksesta kuin nykyaikaisista opetusvälineistä.

Tietoteknisten taitojen opetustarjontaa laajennetaan jatkuvasti, uusimpana valtauksena on kouluihin tulossa koodauksen opettaminen. Suurimpana hidasteena lienevät opettajat itse, jotka suhtautuvat epäillen tietotekniikkaan eivätkä välttämättä itse hallitse teknologian hyödyntämistä pedagogisesti.

Lisäksi suunnitelman tavoitteena on ollut lisätä taiteen perusopetusta, mutta faktoja etsiessäni vaikutti siltä, että tämäkään tavoite ei ole toteutunut. Päinvastoin, vähäisiä tuntimääriä on leikattu, jotta on saatu tilaa muille aineille, kuten yrittäjyyteen liittyville opinnoille.

Varhaiskasvatus

Sen lisäksi, että hallitus on vähentämässä tuhansia työntekijöitä varhaiskasvatuksen alalta, alalle on tulossa monia muitakin muutoksia. Kehittämissuunnitelmassa ideaalina on ollut muodostaa eheä kokonaisuus päivähoidon ja kouluopetuksen välille. Päivähoitomaksuissa haluttiin ottaa huomioon vähävaraisten tukeminen syrjäytymisen estämiseksi ja hoito on määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi. Tämäkin muuttuu. Hallituksen leikkaukset rajaavat päivähoito-oikeutta työttömiltä, suurentavat päiväkotiryhmiä sekä nostavat päivähoitomaksuja.

Esiopetuksen nykysuunnitelmissa kunnat voisivat perustuslain muuttamisen jälkeen päättää, hoidetaanko esiopetus maksullisissa päiväkerhoissa. Ideana on, että kerhotoiminta on halvempaa kuin päivähoito, jossa esiopetus on tähän saakka järjestetty. Sen lisäksi kerhotoimintaa ei ole säädelty, mikä voi johtaa koulutukselliseen epätasa-arvoisuuteen valtakunnallisesti.

Perusopetus

Kataisen hallituksen suunnitelma peilaa peruskoulutuksemme kehitystarpeita Pisa-tutkimuksen tulosmuutoksiin. Aivan viime päivinä Pisa-menestyksestämme on keskusteltu myös netissä. Yksi teemoista on ollut, että menestyksemme juuret juontavat Ruotsin vallan aikaan ja tulokset ovat romahtaneet mukavuudenhalumme vuoksi. Brittiläinen selvitys suomi suomalaisia siitä, että menestyksemme perustuisi tiukasti kontrolloituun opetusjärjestelmään eikä luovaan opetukseen.

Huolestuttavan kehityksen vuoksi Kataisen hallituksen suunnitelman tavoitteena on ollut huolehtia koulujen alueellisesta valtionosuuden rahoitustarpeesta tasa-arvoisen, turvallisen ja laadukkaan opetuksen takaamiseksi. Nyt Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin esittänyt myös perusopetukseen 40 miljoonan leikkauksia. Opettajajärjestö on huolissaan tuhansien työpaikkojen menetyksestä, lokakuussa 2015 työttömänä oli lähes 8 000 opettajaa, noin 11 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ammatillinen koulutus ja lukio-opetus

Kataisen hallitus halusi tarjota nuorille yhteiskuntatakuun, jonka mukaan nuorille taattiin työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja tai kuntoutuspaikka kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta. Takuuseen kuului myös koulutustakuu, tavoitteena 90 prosentilla 20-24-vuotiaista peruskoulun jälkeinen tutkinto. Tämä tietenkin edellyttää, että koulutusta on tarjolla.

Sipilän hallitus on leikkaamassa 190 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Tämä vaarantaa teini-ikäisten ja nuorien aikuisten ammatillisten opintojen tasa-arvoisuuden valtakunnallisesti sekä opetuksen laadun, kun leikkaukset johtavat väistämättä opettajien vähentämiseen ja itseopiskelun lisäämiseen nuorten kehittymisen kannalta hankalassa vaiheessa. Itsenäinen opiskelu voi osoittautua näille nuorille liian haastavaksi rastiksi.

Ammattiosaamisen Kehittämisyhdistyksen toimitusjohtaja pyrkii kuitenkin lähestymään aihetta etsimällä ratkaisuja haasteeseen: rahoitusmallia voisi muuttaa painottumaan valmistumiseen ja työllistymiseen pelkän oppilaitoksessa kirjoilla olemisen sijasta, hallintoa voitaisiin koota samaan organisaatioon hajautetun mallin sijasta ja työssä tapahtuvaa oppimista voisi lisätä.

Lukio-opetuksessa suurimmat muutokset kohdistuvat lähinnä opintotukeen, eivät toimintaan tai opetuksen sisältöön.

Korkeakoulut ja aikuiskoulutus tulikin jo käsiteltyä pitkin pohdintaa, joten niistä ei sen enempää enää.

Yhteenveto

Kehittämissuunnitelman keskeiset tavoitteet ja toteutuminen

Kataisen hallituksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman keskeisinä tavoitteina on ollut väestön koulutustason nostaminen Suomen kilpailukyvyn takaamiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan osaava ja työelämän tarpeita vastaava työvoima. Yksi tapa varmistaa työelämälähtöisyys on tavoitteeksi asetettu koulutuksen ja työelämän yhteistyön lisääminen. Lisäksi on haluttu varmistaa koulutuksellinen tasa-arvo eri kansalaisryhmien ja valtakunnallisten alueiden välillä.

Koska en työskentele oppilaitoksessa ja opetustyössä, en mielestäni pysty arvioimaan ja vertailemaan aiempaan oppilaitosten toimintahistoriaan kehittämissuunnitelman toteutumista ”omassa oppilaitoksessa ja omassa työssäni”.

Opetus ja opettajat

Opetustyön tavoitteet vaihtelevat eri oppiasteilla. Siinä missä perusopetuksen tavoitteena on luoda pohja yhteiskuntakelpoisille kansalaisille, aikuiskoulutuksessa päivitetään taitoja työmarkkinoiden palvelukseen.

Kehittämissuunnitelmassa nousee toistuvasti esiin tietyt teemat opetukseen liittyen. Opetuksen taso vaihtelee alueellisesti eikä kaikille voida taata laadullisesti tasa-arvoista opetusta. Lisäksi opetus saattaa olla sisällöllisesti pirstaloitunutta eikä samanlaista opetusta esimerkiksi kielissä ole tarjolla kaikilla paikallisesti. 

Myös tarve lisätä sekä eri oppilaitosten että oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä nousee vahvasti esiin. Tradenomi-lehdessä julkaistiin artikkeli "Korkeakoulu myllerryksessä", jossa esiteltiin Tampereella ollaan rakentamassa uutta toimintamallia kaupungin korkeakoulujen kesken yhdistämällä korkeakoulut. Käytäntö- ja tiedepainotteisuutta ei haluta oppilaitosten välillä hävittää, tavoitteena on yhteistyön lisääminen ja toiminnan tehostaminen päällekkäisyyksiä poistamalla. Mielestäni ajatus on järkevä, toivottavasti myös lainsäädännölliset esteet tämänkaltaiselle yhteistyölle saadaan poistettua.

Opettajien kohdalla toisaalta kilpaillaan muiden toimialojen kanssa parhaista resursseista, toisaalta on tarvetta vähentää opettajakoulutusta tietyillä aloilla, esim. kulttuurista ja lisätä toisaalla, muun muassa erityisopettajakoulutuksessa.

Erityisesti nostetaan esiin tarve opettajien jatkuvaan täydennyskoulutukseen maailman osaavimpien kansakuntien tavoitteen toteutumiseksi. Muun muassa opettajien teknologiaosaamista ja kielitaitoa tulisi edistää nykyistä enemmän. Mahdollisuudet täydennyskoulutukseen vaihtelevat kuitenkin alueellisesti ja työnantajittain, joten opettajien jatkuvan osaamisen kehittäminen ei ole helppo tehtävä.

Omat mietteet

Arkitodellisuuden peilaaminen Kataisen hallituksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan oli karu tehtävä. 

Väistämättä herää kysymys, miksi koulutamme valtavasti lisää opettajia tilanteessa, jossa jo nyt työttömyys on kovassa kasvussa ja pätkätyöt pitävät monen työssä olevan opettajan kohtuuttoman tiukoilla. Pätkätyöläisten kohdalla joutuu myös kyseenalaistamaan oppilaitosten toiminnan eettisyyden, opettajien epätasa-arvoisen kohtelun vuoksi.

Sipilän hallituksen kuristusote koulutusalasta vaikeuttaa varmasti laadukkaan ja tasa-arvoisen opetustoiminnan organisoimista, osaavien työntekijöiden saatavuutta sekä vähentää työhyvinvointia oppilaitoksissamme. Ja jos opettajat ja muu oppilaitoksen työyhteisö eivät voi hyvin, eivät oppilaatkaan voi hyvin. Motivoivan ja innostavan ilmapiirin luominen tällaisessa tilanteessa voi olla jopa mahdoton tehtävä. Jos opetuksen laatu kärsii ja oppimisen ilo on kadoksissa, tulemme maksamaan yhteiskunnallisesti kalliin laskun näistä Sipilän hallituksen koulutukseen ja opetukseen liittyvistä säästöpäätöksistä tulevina vuosina.

Koska en työskentele oppilaitosyhteisössä, tarkastelen todentumia ulkopuolisena ja tarkempia yksityiskohtia tuntematta. Siitä näkökulmasta katsoen Kataisen hallituksen kehittämissuunnitelma on ollut idealistinen ja tavoitteet sinänsä tavoittelemisen arvoisia, mutta taloudelliset realiteetit ja Sipilän hallituksen arvovalinnat ovat tehneet suunnitelmasta lähinnä vessapaperia.

Lähteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelma Kesu 2011-2016
Helsingin Sanomat: Käskytys ei kompensoi yliopiston leikkauksia 20.11.2015

Keskisuomalainen: Koulutuksesta jopa 600 miljoonan säästöt – opintotukea leikataan, kolmas lukukausi 27.5.2015

Kansan Uutiset: Hallitus leikkaa lähes 5 000 työpaikkaa varhaiskasvatuksesta 21.9.2015

Suomen Opettajiksi Opiskelevien Liitto: Hallitus leikkaa tulevaisuuden osaamisesta 28.5.2015

Tilastokeskus: Kuntien koulutustasoissa on huomattavia eroja 2014

Opintopolku: Amk-tutkintojen yleiset valintaperustesuositukset 2015

Helsingin Sanomat: SAK laski: Viime vuonna irtisanotut mahtuisivat jo Hartwall-areenaan 8.1.2015

Elinkeinoelämän keskusliitto: Osaava henkilöstö – menestyvät yritykset

Opetusalan ammattijärjestö OAJ: Aikuiskoulutusta uhkaavat uudet leikkaukset 10.6.2015

Helsingin Sanomat: Hallitus korvaamassa aikuiskoulutuksen lainalla – pienituloisten mahdollisuudet opiskella vaikeutuvat 9.10.2015

Jyväskylän yliopisto: Selvitys kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen tilanteesta Suomessa 2012

Yle: Koodaus tulee kouluihin

Yle: Suomalaisopettajat skeptisiä tietoteknologian käyttäjiä

Yle: Yrittäjyyttä ja lisätunti ruotsia Etelä-Pohjanmaalla – taito- ja taideaineet leikkurissa 31.3.2015

Helsingin Sanomat: Päiväkotiryhmät suurenevat jo ensi vuonna 28.8.2015

Iltalehti: Näin hallituksen leikkaukset osuvat lapsiperheisiin 27.5.2015

Turun Sanomat: OKM esittää 40 miljoonan euron leikkauksia perusopetukseen 14.8.2015

Helsingin Sanomat: Ruotsalaistutkijan mukaan mukavuudenhalu romahdutti Suomen Pisa-tulokset: ”Sisun aika on ohi”

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ: Opettajien työttömyys kasvussa 21.10.2015
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ: Ammatillisenkoulutuksen leikkaukset kohtuuttomia 29.5.2015

ESS: Leikkaukset iskemässä pieniin ammatillisiin koulutuksen järjestäjiin

Talouselämä: Lukiolaisten liitto: Tämän kevään lakitettavien onnea varjostaa huoli tulevaisuudesta – ”Emme hyväksy leikkauksia” 30.5.2015

Helsingin Sanomat: Miten käy opintien? HS selvitti leikkausten vaikutukset peruskoulusta yliopistoon 23.9.2015
Tradenomi-lehti 3/2015: Korkeakoulutus myllerryksessä ja Tampereelle luodaan uusi korkeakoulumalli