26.11.2015

Opetusharjoittelu: Vaikuttavaa ja innostavaa viestintää digiajassa


Mitä
Vaikuttavaa ja innostavaa viestintää digiajassa
Kenelle
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakasryhmä
Miten
Työpaja
Miksi
Asiakasryhmän kehittymistoivomukseen ja -tarpeeseen räätälöity valmennus
Opetusympäristö
Ilmarisen toimitilat
Koska
4 tuntia 2.6.2015
Käytetty aika
Suunnittelu ja materiaalituotanto noin 24 h, työpaja 4 h

Ohjaus- ja opetuskokonaisuus

Yrityksemme tekee yhteistyötä Ilmarisen kanssa, erityisesti eläkevakuutusyhtiön työhyvinvointiyksikön kanssa. Yksiköllä on asiakasryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisesti kehittämään jäseniensä osaamista ryhmän valitsemien teemojen tiimoilta.

Valmentajiksi kutsutaan eri aihealueiden asiantuntijoita ryhmän toivoman teeman mukaisesti, tämä oli sisällön kehittämisen lähtökohta. Ryhmä oli maalannut varsin lavealla pensselillä ensimmäisiä ajatuksiaan sisällöstä: ”ulkoinen ja sisäinen viestintä siten, että työhyvinvointi olisi jollain tavalla mukana. Esimerkiksi miten vaikutetaan, saadaan asioita eteenpäin muutostilanteissa, motivoidaan? Uusia tuulia, kuten digitaalisuus? Ty
önantajamielikuva?”

Pelkästään sisäisestä viestinnästä tai motivoimisesta voi rakentaa helposti parinkin päivän kokonaisuuksia, puoleen päivään ei kovin paljoa voida mahduttaa ilman ähkyä. Niinpä kattoteemoiksi kiteytyivät yhteisen sparrauksen jälkeen vaikuttava ja innostava viestintä digiajassa.

Asetimme tavoitteeksi antaa katsauksen työyhteisöviestinnän perusteisiin käytännön vinkkien ja harjoitteiden höystämänä. Lisäksi keskustelimme työn tulevaisuudesta ja muutoksista sekä siitä, miten nämä vaikuttavat työyhteisöviestintään ja motivoimiseen. Nämä osuudet olivat minun erikoisaluettani viestinnän ammattilaisena ja tietotyön tulevaisuuteen perehtyneenä.

Kollegani tutkimusyksiköstämme on koulutukseltaan kasvatustieteilijä, hän keskittyi omassa osuudessaan sisäiseen motivaatioon, sen herättelyyn ja työn imun tekijöihin.

Kokonaisuuden suunnittelimme ja ideoimme yhdessä tutkimusyksikön vanhemman konsultin kanssa, jolla on pedagoginen tausta varmistaaksemme ”draaman kaaren” ja harjoitteiden käytännön toimivuuden.

Opiskelijaryhmä

Ilmarisen työhyvinvointiyksikön osaamisen kehittämisen asiakasryhmät
Valmennusryhmää tehtävän äärellä
koostuvat pääsääntöisesti HR-asiantuntijoista tai HR:stä oman toimen ohella vastaavista henkilöistä. Jäsenet tulevat eri organisaatioista ja tavoitteena on oman osaamisen kehittäminen, verkostoituminen ja samaa työtä tekevien keskinäinen ammatillinen sparraaminen.

Ryhmät ovat noin 10 hengen kokoisia ja valtaosa on kokoontunut jo useita vuosia yhdessä eli tuntevat toisensa hyvin. Tästä ryhmästä mukaan ehti tällä kertaa kuusi kokenutta HR-asiantuntijaa suomalaisista pk-yrityksistä ja julkisorganisaatioista. Valmennukseen osallistui myös Ilmariselta työpajan tilannut yhteyshenkilö.

Opetuksen elementit

Meillä ei ollut ennakolta kontaktia ryhmään ja saimme sen jäsenistä vain perustiedot: nimi, yritys, työtehtävä sekä yleiskuvaus ryhmän taustasta.

Puolen päivän työpajat ovat luonteeltaan intensiivisiä ja koska ryhmä oli pieni, painotimme vuorovaikutusta ja dialogia valmennettavien kanssa. Halusimme antaa mahdollisimman paljon arkityössä toteuttamiskelpoisia vinkkejä.

Innostavan viestinnän ideointia
Opetusmateriaali koostui lyhyistä alustuksista kolmessa osassa: työyhteisöviestintä, motivaatio ja työn imu, työn tulevaisuus. Aiheet olivat osallistujille teoreettisesta näkökulmasta vieraita, käytännössä he olivat niitä toki työssään pohtineet.

Harjoitteet teimme joko keskustellen tai yhtenä ryhmänä ryhmäkoon pienuuden vuoksi. Keskustelu oli vilkasta ja jokainen osallistuja löysi itselleen uusia ideoita ja ajatuksia, joita pystyi soveltamaan käytäntöön työpaikallaan.

Ohjaajan rooli

Meitä ohjaajia ryhmällä oli kaksi, molemmat omien alueidensa asiantuntijoita. Ryhmäkoko mahdollisti hyvin yksilökohtaisen sparrauksen juuri kyseistä ryhmäjäsentä askarruttavissa aiheissa ja kokemusten vaihtaminen oli osallistujien palautteen mukaan erittäin hedelmällistä.

Olimme kollegani kanssa tiedon välittäjiä ja jäsentäjiä lyhyissä luento-osuuksissa, ohjaajia ja fasilitaattoreita harjoitteita tehtäessä sekä suunnannäyttäjiä käytännön vinkkejä antaessamme. Lisäksi taisin itse olla provosoija ja edelläkulkija, kun käsittelimme tulevaisuuden työtä. Olenkin rakentanut kyseisen esityksen nimenomaan herättelijäksi ja keskustelun / silmien avaajaksi.

Ohjaus- ja opetuskokonaisuus osana opettajan pedagogisia opintoja

Tämän opetustilanteen valitsin, koska se on syntynyt yhteiskehittelynä kollegojen kanssa, vaikka omien osuuksieni sisältö on luonnollisesti omaa tuotantoani.

Työpaja on myös hyvin tyypillinen esimerkki siitä työstä, jota teen asiakkaillemme. Asiakkaalla on jokin tarkkaan määritelty tarve, jonka mukaan räätälöimme valmennuksen, työpajan tai fasilitoinnin. Aikaa valmennukseen on myös yleensä niukalti käytettävissä.

Erikoisen työpajasta tekee se, että se on suunniteltu kumppanin asiakkaille eikä yrityksemme omille asiakkaille. Tällöin valmennuksessa onnistuminen heijastuu oman työnantajan lisäksi kumppanin brändimielikuvaan, joten yhteistyö kumppanin kanssa saa oman erityisen leimansa.

Mitä vien mukanani omaan työhön
Palautteen saimme suoraan osallistujilta paikan päällä. He kiittivät vuolaasti paljon käytännön vinkkejä antaneesta työpajasta ja pitivät tilaisuuden sisältöä onnistuneena sekä toiveitaan vastaavana. Ainoa miinus oli, että ryhmä olisi halunnut käyttää vielä enemmän aikaa aiheiden ympärillä.

Me valmentajat olimme ilahtuneita siitä, että jokainen osallistuja sai konkreettista apua ja löysi käytäntöön vietäviä työkaluja työpajan tuloksena.

Valmennus tapahtui muutama viikko opekorkean aloittamisen jälkeen, joten en ehtinyt kutsua tähän työpajaan ulkopuolisia tarkkailijoita.

1 kommentti:

  1. Ehkä tällaiseen työpajaan ei muutenkaan voisi kutsua osallistumattomia seuraajia. Tilanne vaatii luottamusta ja on intensiivinen. Pieni ryhmä varmasti mahdollisti sen, että saattoitte päästä hyviin tuloksiin noin lyhyessä ajassa.

    VastaaPoista