Mitä
|
Sosiaalisen median katsaus ja eri somekanavien käytön alkeiskurssi
|
Kenelle
|
Kollegoille
|
Miten
|
Työpajamainen hands-on-valmennus
luokkahuoneopetuksena
|
Miksi
|
Sosiaalisen median kanavien
hyödyntäminen on osa yrityksen myynti- ja markkinointistrategiaa,
työntekijöistä halutaan kasvattaa työantajalähettiläitä digitaaliseen
viestintään
|
Opetusympäristö
|
Opetus tapahtuu luokkahuoneessa,
harjoittelu verkossa virtuaalisesti, tarvittaessa yksilöllistä ohjausta
kasvokkain, Skillhive-parvi käyttövinkkien laajaan jakeluun jälkikäteen
|
Koska
|
2-3 tunnin opetussessiot
17.6.2015 ja 15.10.2015
|
Käytetty aika
|
Suunnittelu ja
materiaalituotanto noin 40 tuntia, luokkaopetus 5 h
|
Ohjaus- ja opetuskokonaisuus
Sosiaalisen
median alkeiskurssi syntyi työantajan ja kollegoiden tarpeeseen. Työantajan myynti- ja
markkinointistrategiaan kuuluu digitaalisten kanavien hyödyntäminen
organisaation asiantuntijuuden esiintuomiseksi.
Työntekijöiden
taidot sosiaalisen median hyödyntämisessä vaihtelevat suuresti erityisesti
sukupolvittain, mutta myös rooleittain. Johto halusi järjestää koulutusta aiheesta
kiinnostuneille ja saada heidät samalla innostamaan kollegojaan sosiaalisen
median kanavien nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen työssään. Osa
työntekijöistä oli myös aktiivisesti esittänyt toivomuksen somekoulutuksesta.
Opetuksen
lähtökohtana oli rakentaa sosiaalisen median kanavia valottava taustamateriaali
ennakkotutustumista varten ja keskittyä kasvokkain tapahtuvassa
luokkahuonekoulutuksessa osallistujien kysymyksiin ja käytännön ohjaukseen somekanavien käytössä.
Käytännön opetustyö
luokkahuoneessa keskittyi yrityksen käyttämiin, tiettyihin sosiaalisen median pääkanaviin
(LinkedIn, Twitter, Facebook). Opetuskokonaisuuden sisältöä määritteli osaltaan
työantajan tarpeet ja toisaalta ohjaajien digitaalisten kanavien syvällinen tuntemus
ja tietämys siitä, minkälaisia asioita osallistujien tulisi vähintään oppia
voidakseen ryhtyä käyttämään yrityksen pääviestintäkanavia.
Suunnittelutyöstä
ja materiaalituotannosta vastasin noin 90 prosenttisesti, vaikka ohjaajia
opetustilanteessa oli kaksi. Päätavoitteena oli vähentää digitaaliseen
viestintään liittyviä pelkoja ja epävarmuutta sekä tarjota käytännön neuvoja ja
vinkkejä sekä opastusta siitä, miten eri kanavat saa otettua hyötykäyttöön.
Opetus oli täysin opiskelijalähtöistä luokkahuonetilanteissa ja sen
tarkoituksena oli palvella työelämän tarpeita.
Opiskelijaryhmät
![]() |
Somekoulun käytännön opastus käynnissä |
Opiskelijaryhmät
muodostuivat työantajan työntekijöistä, joille valmennusajankohta sopi ja
joilla oli kiinnostusta oppia sosiaalisen median kanavien
hyödyntämistä työtehtävissään. Opiskelijat olivat siis tuttuja toisilleen jo
entuudestaan ja saattoivat jakaa pitkänkin yhteisen työhistorian.
Pääosin
opiskelijat olivat lähes untuvikkoja sosiaalisen median tuntemuksessaan ja hyödyntämisessä
työssä tai vapaa-aikana. Ohjaajilla oli etukäteen tiedossa, että opiskelijat
hallitsevat opetusaiheen vain hyvin pinnallisesti. Tämän vuoksi oli tarpeen
luoda taustamateriaali, joka valotti somen luonnetta ja
tarkoitusta sekä eri kanavien ominaispiirteitä. Painotimme erityisesti kanavien
hyödyntämistä työelämälähtöisesti ja erityisesti asiantuntijan roolissa
työnantajan edustajana.
Valitsimme
kahden ohjaajan taktiikan, jotta jokainen osallistuja voisi saada yksilöllistä
opastusta luokkahuonetilanteessa oman oppimistarpeensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Tietyt eri kanavien
käyttöönottovaiheet käytiin läpi koko opiskelijaryhmän kanssa yhdessä, jonka
jälkeen voitiin siirtyä yksilölliseen opastukseen.
Opiskelijat
ovat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joten perusasioiden ymmärtäminen
sujui nopeasti. Suurimmat haasteet liittyivät teknologiaan: kuinka hyvin
opiskelija osasi käyttää tietokoneettaan tai mobiililaitettaan ja kuinka hyvin
hän ymmärsi digitaalisten ympäristöjen perustoiminnallisuudet ja periaatteet.
Käytännönläheinen ja vierihoitoa painottava valmennus varmisti, että kukin
opiskelija voi käydä läpi juuri häntä askarruttavat kysymykset ohjaajan kanssa.
Opetuksen elementit
Oppimiskäsitykseni
perustuu käsitykseen ihmisistä sisäisesti motivoituneina, aktiivisina, itseohjautuvina
ja ratkaisukeskeisinä oppijoina, erityisesti asiantuntijatyössä. Ajatukseni
lienee sekoitus konstruktivismia, sosiaalista konstruktivismia ja
konnektivismia?
Orientoivana
menetelmänä käytin ennakkokyselyä opiskelijoille siitä, kuinka hyvin he tunsivat
hallitsevansa sosiaalisen median toimintaperiaatteita ja kanavia erityisesti työssä
hyödynnettynä sekä valmistamaani taustamateriaalia aiheesta.
Luokkahuoneopetuksen alussa kävimme läpi opiskelijakohtaisesti ennakkomateriaalin
perusteella syntyneitä ajatuksia, huolia ja kysymyksiä sekä toivomuksia
painotusalueista.
Yrityksessä
ei ole aiemmin tarjottu valmennusta digitaalisessa viestinnässä, joten
valmennus on ensimmäinen laatuaan. Tällä hetkellä on suunnitteilla sosiaalisen
median jatkokurssi, joka pyörähtää käyntiin vuoden 2016 ensimmäisellä
puoliskolla sekä toistoja alkeiskurssille suuren kysynnän vuoksi. Koska monet
asiantuntijoistamme työskentelevät pääsääntöisesti asiakkaillamme eivätkä
toimistossa, jatkuvasti rollaavat valmennuksen toistot eri viikonpäivinä ja
ajankohtina ovat välttämättömiä, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua
tilaisuuksiin.
Oppimistehtävät
perustuvat käytännön tekemiseen: sosiaalisen median kanavia opitaan tekemällä,
ei paperilla eikä teorioilla. Tehtävät syntyvät pääosin luokkahuonetilanteessa
opiskelijan yksilöllisten tarpeiden perusteella. Jotkin perusasiat, kuten
palveluihin rekisteröityminen on opastettu yksityiskohtaisesti ja visuaalisesti
pienoppaassa. Tehtäviähän ei varsinaisesti arvioida, mutta opiskelijoiden
osaamisen kehittymisen voin todeta seuraamalla heidän toimintaansa valituissa
sosiaalisen median kanavissa. Kuka tahansa työnantajan edustaja voi seurata
heidän osaamisensa kehittymistä, sillä kanavathan ovat avoimia kaikille, tai
ainakin niihin rekisteröityneille.
![]() |
Skillhive-parven esittely |
Kanavia
seuraamalla voi myös varmistaa opiskelijoiden osaamisen kehittymisen
edistymisen. Osaamisen varmistamiseksi opiskelijoille on perustettu
yhteisöllinen sivusto Skillhive-työkaluumme, jossa voimme jakaa vinkkejä ja
linkkejä sosiaalisen median käyttöön ja hyödyntämiseen liittyen. Yhteisö on
avoin kaikille yrityksen työntekijöille, jotta mahdollistamme ja innostamme
myös muita kuin valmennukseen osallistuneita digitaaliseen viestintään. Jotkut
opiskelijat ovat lisäksi pyytäneet luokkahuoneopetuksen jälkeen yksityisopetusta
eli vierihoitoa.
Ohjaajan rooli
Luokkahuoneopetuksesta
vastaan minä, apuopettajana markkinointitiimimme toinen jäsen. Koen olevani lähinnä opas
digitaalisella valtatiellä, käytännön ohjaaja ja ”kävelevä tietosanakirja”. Annan käytännön opastusta, mutta myös taustoitan tarvittaessa digitaaliseen
viestintään liittyviä suurempia kokonaisuuksia ja filosofiaa.
Yksilöohjausta
olen antanut ns. lennosta eli välittömästi, kun sosiaalisen median käyttöä
harjoitteleva on tarvinnut apua. Lisäksi jaan vinkkejä yhteisöllisessä
työkalussamme Skillhivessa. Niin kauan kuin muut ovat aloittelevalla tasolla, en juurikaan odota heidän jakavan vielä vinkkejä Skillhivessa. Kun osaaminen edistyy, muidenkin aktiivisuus varmasti lisääntyy parvessa.
Ohjaus- ja opetuskokonaisuus osana opettajan
pedagogisia opintoja
Valitsin
tämän opetuskokonaisuuden, koska se on ensinnäkin pitkälti täysin itseni
suunnittelema, rakentama ja vetämä valmennus. Lisäksi se on työelämälähtöinen
ja kiinteästi omaan työhöni liittyvä.
Lisäksi se on opetusmetodiltaan tyypilliseen markkinoinnin ja viestinnän oppilaitosopetukseen
nähden poikkeuksellinen, koska kyseessä on pääosin käytännön tekemisen kautta syntyvä oppiminen.
Tähänastisiin
valmennuksiin en ole kutsunut opiskelijakollegoja enkä ohjaajaa, koska kyseessä
on yrityksen sisäinen ja yrityksen strategiaan liittyvä valmennus, mutta ensi
vuoden tilaisuuksiin voin harkita myös ulkopuolisten ottamista. En usko, että
opiskelijat häiriintyisivät ylimääräisistä osallistujista, kyse on enemmänkin yrityksen sisäisen tiedon jakamismahdollisuudesta.
Palautetta
olen saanut suullisesti suoraan luokkahuonetilaisuudessa, erityisesti
toivomuksia jatkokoulutuksesta, sen sisällöstä ja muusta lisäopastuksen
tarpeesta. Opiskelijat ovat olleet innostuneita ja kiitelleet vuolaasti
luokkahuonesessioita. Tähän mennessä alkeiskurssin on käynyt noin 20 sadasta
työntekijästä eli työsarkaa riittää vielä pitkäksi aikaa.
Vaikeinta tämän kokonaisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa on ollut opiskelijoiden
osaamisen tason arviointi ja itselle itsestään selvien asioiden ymmärrettävä
selittäminen aihetta huonosti tunteville. On todella haastavaa katsoa asioita
aloittelijan näkökulmasta, kun on itse ollut digiaktiivi yli 20 vuotta.
Jokainen opiskelijoiden esittämä kysymys ja havainto opettaa tietenkin myös
opettajaansa ja hyödyttää tulevia koulutusryhmiä sisällön hiomisen suhteen. Näin opettaja on myös oppilas!
Johdolle on ehkä tullut yllätyksenä se, kuinka hitaasti työntekijät edistyvät sosiaalisen median
hyödyntämisessä työssään ja kuinka hitaasti somen käyttö leviää niissä työntekijäryhmissä,
jotka eivät yksityiselämässään somekanavia juurikaan käytä tai ovat
vastahakoisia teknologian käyttäjiä ylipäätään. Itselleni tämä ei ollut yllätys, sillä aiempien kokemuksieni perusteella tiesin, että some-opetuksessa valloitetaan yksi opiskelija kerrallaan. Yksilöllinen opastus
on aivan kriittistä opiskelijan edistymisen ja innostuksen valamisen kannalta.
Jälleen perusteellinen kuvaus suunnittelusta ja toteutuksesta sekä pohdinta somen käytön problematiikasta.
VastaaPoistaItselleni on vespassa ollut yllätys, miten hyvin kokematonkin pääsee kiinni perusohjelmiin kun vaan on motivoitunut. Usein juuri vertaisryhmän tai sen jäsenen tuki on ratkaisevaa. Usein kuulen, miten minun selän takana on annettu yksilöllistä ohjausta puhelimitse tai verkon kautta.