Verkkoluento: Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa

Suomen formaalissa oppilaitosjärjestelmässä ammattikoulutukseen liittyvät aihealueet ovat itselleni kaikkein vieraimpia. Olen kyllä vieraillut ammattikouluissa ja pintapuolisesti tutustunut toimintaan, mutta erityisesti näyttötutkinnot ja oppisopimuskoulutus ovat alueita, joita en tunne lainkaan. Sen vuoksi halusin perehtyä näyttötutkintoihin hieman syvällisemmin. Kaikki näyttötutkintoihin liittyvä oli itselleni uutta.

Näyttötutkinnot suomalaisessa opetusjärjestelmässä

Suomalaisessa opetusjärjestelmässä näyttötutkinnot sijoittuvat toisen asteeseen

Lähde: AEL / Näyttötutkinnot

ja ammatilliseen lisäkoulutukseen. Näyttötutkinnot on tarkoitettu erityisesti aikuisille työn ohessa tapahtuvaksi, joustavaksi opiskelumuodoksi ja tutkinnon suorittamistavaksi.

Näyttötutkintojen tarkoitus on oppimisen ja osaamisen arviointi, ja niitä on kolmea tasoa: ammatillinen perustutkinto (PT), ammattitutkinto (AT) ja erikoisammattitutkinto (EAT).

Perustutkinto on suunnattu opiskelijoille, joilla ei ole alan ammatillista koulutusta tai jotka ovat kiinnostuneita jostain alasta. Tutkinto antaa perusvalmiudet ammattiin. Ammattitutkinnon suorittavilla on jo ammatista muutaman vuoden työkokemus, ja he osoittavat osaamisensa tutkinnossa. Erikoisammattitutkinnon haluavilla on jo vankka työkokemus alasta ja tutkinto osoittaa kaikkein vaativimpienkin osaamisalueiden hallinnan.

Eri koulutusalojen ammattitutkintoja on kaikkiaan lähes 400.

Näyttötutkinnon osa-alueet

Näyttötutkinnon lähtökohtana on järjestämissopimus. Sen lisäksi tehdään järjestämissuunnitelma, joka on koko prosessin tärkein elementti. Tavoitteena on määritellä yksityiskohtaisesti, miten näyttötutkinto ja näyttötutkintotilaisuudet järjestetään ja toteutetaan sekä miten sitä arvioidaan ja dokumentoidaan. Suunnitelma sisältää myös arvioijien valinnan, osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin sekä

ohjeita käytännön työn tekemiseen.

Yksi suunnitelman osa on arvioinnin ja sen prosessin suunnittelu. Arvioinnin suunnittelu sisältyy myös näyttötutkintojen järjestämissopimukseen, -suunnitelmaan sekä valmistavan koulutuksen suunnitteluun. Prosessien ja kaiken arvioimisen tulee perustua opetushallituksen määrittelemiin tutkinnon perusteisiin. Henkilökohtaistamisasetus tulee ottaa huomioon arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Oma osansa suunnitelmaa on osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eli aiemman osaamisen huomioon ottaminen ja hyväksi lukeminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sekä dokumentointi.

Tärkeä osa suunnitelmaa on sen henkilökohtaistaminen tutkinnon järjestämisen eri vaiheissa. Se tarkoittaa opiskelijalle laadittavaa, yksilöllistä suunnitelmaa tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi.

Lisäksi laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa määritellään, mitä viestitään ja kenelle. Kohteena ovat mm. opiskelija itse, näyttötutkinnan arvioinnin eri osapuolet – myös työnantaja ja viranomaiset.

Lisäksi on noudatettava tutkintotoimikunnan ohjeita ja määräyksiä. Oppilaitoksen omissa ohjeistuksissa kerrotaan, miten koko prosessi on dokumentoitava.

Näyttötutkintojen arviointi

Näyttötutkinnoissa on kaksi erillistä arviointiprosessia: oppimisen ja osaamisen arviointi. Oppimisen arvioinnin keskeinen tavoite on oppimisen etenemisen seuraaminen. Lisäksi sen on tarkoitus kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, koska nämä taidot ovat olennaisia työelämässä.

Arvioinnin tulisi olla opiskelijaa motivoivaa virheisiin keskittymisen sijasta, jotta opiskelijan ammatillista kasvua tuetaan mahdollisimman kannustavalla tavalla koko prosessin ajan.

Osapuolien on ymmärrettävä, mitä osaamisen arvioinnin prosessissa käydään läpi ja miten, kuinka asiat dokumentoidaan sekä mikä eri vaiheiden ja dokumenttien rooli on opetushallituksen määrittelemän valtakunnallisen tutkinnon kriteeristön täyttämiseksi.

Osaamisarvioinnissa on kolmikantainen arviointiryhmä: opettajaorganisaatio (OPE), työntekijä (TT) ja työnantaja (TA). Yhden arvioijista tulee olla näyttötutkintomestari (NTM). Työnantajapuolen arvioija saisi mielellään olla saman työn tekijä.

Ammattitaitovaatimuksille ja osaamistavoitteille on asetettu kolmiportainen kriteeristö. Ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet kuvaavat, mitä asioita opiskelijan pitäisi osata. Arviointikriteerit kuvaavat, miten asiat pitäisi osata. Arvioinnin tulee olla numeerinen arvosana.

Arvioinnissa dokumentoidaan sopimukset, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen aikaiset arvioinnit, osaamisen arvioinnit, arvosanoista päättäminen sekä päättö- ja näyttötodistukset.

Arvioinnin pohjaksi dokumentoidaan mahdollisimman normaali työtilanne tai tehtäväkokonaisuus. Suunnitelmalomakkeessa opiskelija kuvaa mahdollisimman tarkasti, mitä hän aikoo tehdä ja miten sen toteuttaa. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista järjestää näyttöä autenttisessa arkityössä, esimerkiksi vartijoiden kohdalla tämä voi olla hankala toteuttaa.

Suunnitellussa arvioinnissa taas pohditaan, miten työnäyttö on sujunut, minkälaista osaamista opiskelija on siinä osoittanut ja miten tutkinnon ammattitaitokriteerit ovat näytössä täyttyneet. Tärkeää on muistaa, että ratkaisevaa on nimenomaan tutkinnon ammattitaitokriteerien täyttyminen, ei työpaikan asettamat vaatimukset. Arviointimenetelmien tulisi olla mahdollisimman laadullisia ja monipuolisia.

Näyttötutkinnon arvioinnin haasteet

Näyttötutkinto vaikuttaa monimutkaiselta prosessilta, jossa on mukana useita osapuolia ja valtava määrä dokumentointia. Menetelmänä näyttötutkinto ja sen arviointi tuntuvat näin ulkopuolelta katsottuna erittäin säädellyltä ja jopa byrokraattiselta.

Myös arvioinnin objektiivisuudelle ja arvioijien ammattitaidolle näyttötutkintomenetelmä asettaa kovat haasteet. Satu Tasalan videohaastattelussa todetaankin, että tyypillisimpiä sudenkuoppia on tutkintoperusteiden unohtaminen ja arvioinnin perustaminen yleiseen työelämässä pärjäämiseen. Arvioinnin tulee myös kohdistua nimenomaan työn hallintaan ja osaamiseen eikä persoonaan.

Lähteet:

AEL: Näyttötutkinnot

Heiskanen, Nina: Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa –verkkoluento

Näyttötutkinnot.fi: Miksi näyttötutkinto

Opetushallitus: Arvioinnin opas 2015

Tasala, Satu: Näyttötutkinnon arviointi –YouTube-video

Wikipedia: Näyttötutkinto