Työnantajani palvelutarjontaan kuuluu
esimiesvalmennus, jota rakennamme asiakkaillemme räätälöidysti liiketoiminnan
tarpeisiin ja strategisiin tavoitteisiin perustuen. Lisäksi tarjoamme keväisin
ja syksyisin erityisesti uusille esimiehille suunnattua valmennuskokonaisuutta. Se koostuu kolmesta aihealueesta:
•
esimiehen rooli,
vastuut ja tehtävät
•
esimies
suunnannäyttäjänä
•
esimiehen
itsetuntemus ja ihmisten johtaminen
Näihin valmennuspäiviin voi
osallistua mistä tahansa organisaatiosta eli ne ovat kaikille avoimia.
Esimiehen itsetuntemus ja ihmisten
johtaminen –koulutuspäivä
Osallistuin marraskuun
valmennuspäivään opetuksen seuraajana nähdäkseni, miten organisaatiomme
valmentajat vetävät yrityksemme koulutuksia. Kukin valmennusosuus on yhden
päivän pituinen kokonaisuus (8 h) ja marraskuun valmennus oli viimeinen kolmen
päivän kokonaisuudessa.
Ensimmäinen valmennuspäivä syyskuussa
käsitteli esimiehen ”muodollisempaa” roolia: esimies työnantajan edustajana,
esimiehen vastuut ja velvollisuudet. Lokakuussa käsittelimme esimiehen
perustehtäviä eli lähinnä suorituksen johtamista tavoitteiden kautta.
Viimeinen valmennuspäivä
marraskuussa keskittyi esimiestyön ”pehmeään” puoleen. Miten esimiehen
itsetuntemus vaikuttaa johtamiseen, miten oppia valmentavaa otetta johtamisessa
ja siten saada tiimin koko potentiaali käyttöön vahvuuksia hyödyntämällä.
Päivän Esimiehen itsetuntemus ja ihmisten
johtaminen teemat:
- Itsetuntemuksen kautta kehittymiseen
- Ihmisten johtaminen
Tällä kertaa valmennettavia oli 14 asiantuntijatyön esimiestä eri
organisaatioista. Valtaosa oli jo tuttuja keskenään, koska he olivat tavanneet
syys-lokakuun valmennuspäivillä. Mukana oli ainoastaan kolme ensikertalaista. Esimieshistoria
oli kaikilla lyhyehkö, korkeintaan vuoden ajalta.
Valmennettavissa oli jo havaittavissa selvää
ryhmäytymistä, vuorovaikutuksessa ei ollut lähtökitkaa enää lainkaan. Kaikki
heittäytyivät tehtäviin heti rohkeasti mukaan ja puheensorina oli valtava aina valmennustehtävien
alusta lähtien. Myös uudet uskalsivat osallistua aktiivisesti heti alusta
lähtien.
Opetusmetodit
Samoin kuin lokakuussa, valmentaja alusti päivän kaksi teemaa lyhyillä
teoriaa ja taustaa valottavilla puheenvuoroilla. Aamupäivän teema oli
itsetuntemuksen merkitys esimiehenä kehittymisessä.
| DISC-tyyppien pohdintaa |
Lyhyiden, hauskoihin tarinoihin perustuvien valaisevien esimerkkien
jälkeen teimme yksilö-, pari- ja pienryhmätöitä, jotka konkretisoivat DISC-analyysia
ja miten hyödyntää sitä vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa.
Valmennettavat saivat myös tulkitsemisohjeistuksen jälkeen omat
raporttinsa tutustumista varten ja tulevien harjoitustöiden pohjaksi. Raportin
avulla he pääsivät yksilö- ja ryhmätehtävissä pohtimaan omia vahvuuksiaan ja
kehittymisalueitaan esimiehinä. Lisäksi valmennettavat harjoittelivat tunnistamaan
eri DISC-tyyppejä vuorovaikutustilanteissa. Aamupäivä päätettiin harjoitukseen,
jossa kukin kirjasi fläpille yhden adjektiivin kuvaamaan eri DISC-tyyppien
ominaisuutta, jota he arvostavat.
Iltapäivällä sukelsimme syvemmälle johtamisen pehmeisiin arvoihin. Teema
käsitteli valmentavaa johtamisotetta, joka lienee suosituin johtamisteoria
tällä hetkellä. Erityisesti asiantuntijoiden johtamisessa korostetaan työn
merkityksellisyyttä, motivaation, energian ja luovuuden mahdollistamista
työntekijän parhaan potentiaalin esiin saamiseksi.
| 1-2-3-harjoitusta konkretisoimaan läsnäolon ja keskittymisen merkitystä vuorovaikutuksessa |
Vertailimme perinteistä ja valmentavaa johtamismallia ja pohdimme
valmentavan johtajuuden erityispiirteitä ja valmentavan kohtaamisen tavoitteita
ryhmätöissä. Harjoittelimme vuorovaikutuksen merkitystä hyvin konkreettisella
parikoordinaatioharjoituksella 1-2-3. Siinä kukin numero korvataan harjoituksen
edetessä elekielellä: taputus-sormien napsautus-jalan kopautus). Harjoitus on
vuorovaikutuksen haasteita konkretisoiva ja hauska, sillä valmennettavat
eläytyvät toistensa vuoroihin intensiivisesti ja yleensä poikkeuksetta
harjoitus kirvoittaa osallistujat isoon nauruun.
Lisäksi tutustuimme valmentavaan otteeseen ”minkälainen kuuntelija ja
läsnäolija olet” -harjoitteilla.
Hyödynsimme myös ns. GROW-mallia, kun harjoittelimme coachingia kolmen
tiimeissä. Yksi oli coachattava, yksi coach ja yksi tilanteen havainnoitsija.
Jokaisen ryhmän harjoitus myös purettiin kysymyspatteriston avulla.
Päivän viimeinen käytännön harjoitus koski tunnepitoisia
esimiestilanteita. Sen tarkoitus oli valottaa esimiehen tunnetaitoja, tunteiden
johtamista ja tunteiden vaikutusta suorituskykyyn. Tunteita pohdittiin niin
esimiehen omien tunteiden kuin tiimijäsenten tunteiden näkökulmasta. Mietimme mm.
hyödyllisiä ja lamaannuttavia negatiivisia tunteita.
Valmennusote
Valmentaja
sai erityisesti kiitosta energisestä ja innostavasta valmennusotteesta
valmennuspalautteissa. Olen samaa mieltä valmennettavien kanssa. Päivä oli
täynnä intoa ja valmennettavien oivalluksia, heidän energiatasonsa oli
korkealla koko päivän.
Aihekin auttoi
omalta osaltaan innostamaan valmennettavia. Ihmiset ovat useimmiten
kiinnostuneita omaan toimintaansa liittyvistä testituloksista ja niiden
purkamisesta eikä tämäkään kerta ollut poikkeus.
Erityisesti
kiinnitin tällä kertaa huomiota tarinoiden voimaan. Valmentaja on erinomainen
tarinankertoja, taidollaan hän pystyi elävöittämään myös teoreettisemmat
osuudet alustuksessa ja vangitsemaan valmennettavien mielenkiinnon. Valmentaja
vaihteli rooliaan asiantuntijana ja taustalla toimivana ohjaajana, valtosan
päivästä pääroolissa olivat valmennettavat.
Päivän
kulussa oli lisäksi erinomainen rytmi. Alustukset olivat tiiviitä ja
valmennettavat pääsivät usein ja vaihtelevin tavoin harjoittelemaan käytännössä
ja pohtimaan syvällisesti esimiehen itsetuntemukseen ja ihmisten johtamiseen
liittyviä asioita hyvinkin monipuolisista näkökulmista.
Opit
![]() |
| Extended DISC-timantti, Lähde: https://discpersonality.files.wordpress.com/2011/05/picture1.png |
Päivä
nosti esiin kokopäiväisen valmennuksen kohdalla innostamisen, innostuksen ja
rytmin merkityksen. Kun valmentaja itse on kiinnostunut ja innostunut
aiheestaan, hänen oma motivaationsa luo positiivisesti virittyneen ilmapiirin.
Innostus tarttuu. Kun päivä on rakennettu rytmillisesti siten, että valmennettavat
pääsevät osallistumaan usein ja erilaisin keinoin, vire myös pysyy korkealla
koko päivän ajan.
DISC-analyysin
kautta nousi esiin myös yksilöllisyyden merkitys. Mitä henkilökohtaisempaa ja
yksilöllisempää, juuri valmennettavaan ja hänen tilanteeseensa kohdistuvaa
valmennus on, sitä antoisampaa ja innostavampaa se valmennettavalle on.
Opetuksen seuranta –lomake:

Innostus - voisimme lanseerata sen pohjalta innostuksen pedagogiikan.
VastaaPoista