Verkkoluento: Oppimisen ja osaamisen arvionti ammatillisessa peruskoulutuksessa

Ammatillisen peruskoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnissa on monia yhtäläisyyksiä näyttötutkintojen arvioinnin kanssa:

• Arviointi perustuu lainsäädäntöön ja on kriteeri- ja osaamisperustainen
• Arviointikriteerit on määritelty kolmelle tasolle
• Arvioinnin tulee olla tavoitteellista, kannustavaa ja kehittymistä ohjaavaa
• Oppimista ja osaamista arvioidaan erikseen
• Arvioinnin tekevät yhdessä opiskelija itse, oppilaitoksen edustaja ja työnantajapuolen edustaja
• Arvioinnissa painotetaan laadullisuutta ja yhteisen ymmärryksen luomista opiskelijan osaamisen ammatillisesta sisällöstä ja tasosta
• Arvioinnin on tarkoitus kehittää opiskelijan itsearvioinnin taitoja ja kykyä perustella oma osaaminen
• Arviointi kohdistuu aina toimintaan ja siihen liittyvään osaamiseen, ei persoonaan
• Opiskelu sisältää opiskelua oppilaitoksessa ja työelämässä
• Osaamisen kehittyminen osoitetaan näytöillä käytännön työssä

 Suurin eroavaisuus lienee se, että ammatillisessa peruskoulutuksessa arviointia tapahtuu koko kolmivuotisen koulutuksen varrella. Ammattiosaamisen näytöt (AON) ovat vain osa osaamisen arviointia ja ne annetaan kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista.

Ammattiosaamisen näytöt ovat pedagoginen väline, jonka avulla opiskelija osoittaa osaamisensa aidoissa työprosesseissa, -tilanteissa ja työympäristössä. Työssäoppimissuunnitelmaan sisällytetään asioita, joita oppilaitoksessa ei opita. Kullekin opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jota päivitetään jatkuvasti opintojen edistyessä ja joka ohjaa oppimista. Lisäksi opintoihin voi liittyä tunnustettua ja arvioitua, muualta hankittua osaamista.

Ammatillisen perustutkinnon tavoitteet

Tutkinnon tavoitteena on kohottaa ammatillista osaamista, vastata työelämän

Lähde: OPH / Arvioinnin opas 2015

tarpeisiin ja kehittää työelämää sekä edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Opiskelijan kehittymistä tuetaan myös edistämällä elinikäistä oppimista.

Tärkeä osa oppimista on työskentely aidossa työympäristössä, jolloin opitaan asioita, joita ei voi oppia kirjoja tenttimällä. Samalla tietenkin opitaan soveltamaan käytäntöön oppilaitoksessa opittuja asioita.

Opintoihin sisältyy 135 osaamispistettä (OSP) ammatillisen tutkinnon osia, joissa osaaminen on määritelty ammattitaitovaatimuksina, yhteisiä tutkinnon osia 35 osaamispistettä, joissa osaaminen on määritelty osaamistavoitteina sekä vapaasti valittavia osia 10 osaamispistettä, näiden on tarkoitus tukea kahta muuta osiota. Kaikissa tutkinnon osissa on määritelty osaamisen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.

Tutkinnon osaamispisteiden tarkoitus on mitata osaamisen laajuutta. Pisteet eivät mittaa opiskelun työmäärää, opetusmäärää tai aikaa, jotka perinteisesti ovat olleet keskeisiä opintopisteiden määreitä.

Ammatillisen peruskoulutuksen arviointi

Arviointi on keskeinen osa ammatillista peruskoulutusta, ja sitä säätelee kolme keskeistä lakia. Arviointi on koulutuksen laadullisen kehittämisen keskeinen väline, joka tuottaa tietoa opettajille, opiskelijalle ja työelämän edustajille koulutuksen sisällöllisestä onnistumisesta ja kehittämiskohteista. Tärkeää on, että arviointia tapahtuu usein ja jatkuvasti opintojen kuluessa.

Arviointi on kriteeri- ja osaamisperusteinen, työelämän tarpeista lähtevä oppimisen ja osaamisen arviointi, jolla opiskelija osoittaa osaamisen saavuttamisen ja eritasoisten asioiden hallinnan. Lisäksi se antaa opiskelijalle tietoa tarvittavista jatko-opinnoista ja auttaa siten häntä kehittämään ammatillista osaamistaan edelleen.

Lähde: OPH / Arvioinnin opas 2015

Arviointia tehdään sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisessa, ja se on sekä suullista että kirjallista. Arviointikeskusteluissa eri osapuolet luovat yhteisymmärryksen opiskelijan osaamisesta. Keskustelut aloitetaan aina opiskelijan omalla, perustellulla arvioinnilla omasta osaamisestaan, kokemuksistaan ja vahvuuksistaan. Arvioinnin tehtävä on tuoda näkyväksi osaamista, joka on havaittu ja toisaalta osoittaa, mihin opiskelijan pitää keskittyä jatkossa.

Ammattiosaamisen näytöt on määritelty ammattitaitona eli konkreettisena työn tekemisenä. Se sisältää niin työprosessit, -menetelmät, -välineet kuin materiaalit ja tiedon hallinnan. Osaaminen on määritelty kolmelle tasolle ja tavoitteena on, että opiskelija pystyy soveltamaan, perustelemaan ja kehittämään ammattiosaamistaan. AON rakennetaan yhdessä oppilaitoksen ja työnantajan kanssa eikä mikä tahansa työtehtävä ole näyttöön kelvollinen.

Tavoitteena on antaa näytöt aidossa työympäristössä, mikä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Joissakin ammateissa työntekijöiltä edellytetään täysi-ikäisyyttä työympäristön vuoksi, mikä voi aiheuttaa haasteita kolmivuotisen tutkinnon jaksottamisessa.

Lähteet

Heiskanen, Nina: Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa –verkkoluento

Rantakylä, Markku: Oppimisen ja osaamisen arvionti ammatillisessa peruskoulutuksessa –verkkoluento

Opetushallitus: Arvioinnin opas 2015

Verkkoluento: Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa

Suomen formaalissa oppilaitosjärjestelmässä ammattikoulutukseen liittyvät aihealueet ovat itselleni kaikkein vieraimpia. Olen kyllä vieraillut ammattikouluissa ja pintapuolisesti tutustunut toimintaan, mutta erityisesti näyttötutkinnot ja oppisopimuskoulutus ovat alueita, joita en tunne lainkaan. Sen vuoksi halusin perehtyä näyttötutkintoihin hieman syvällisemmin. Kaikki näyttötutkintoihin liittyvä oli itselleni uutta.

Näyttötutkinnot suomalaisessa opetusjärjestelmässä

Suomalaisessa opetusjärjestelmässä näyttötutkinnot sijoittuvat toisen asteeseen

Lähde: AEL / Näyttötutkinnot

ja ammatilliseen lisäkoulutukseen. Näyttötutkinnot on tarkoitettu erityisesti aikuisille työn ohessa tapahtuvaksi, joustavaksi opiskelumuodoksi ja tutkinnon suorittamistavaksi.

Näyttötutkintojen tarkoitus on oppimisen ja osaamisen arviointi, ja niitä on kolmea tasoa: ammatillinen perustutkinto (PT), ammattitutkinto (AT) ja erikoisammattitutkinto (EAT).

Perustutkinto on suunnattu opiskelijoille, joilla ei ole alan ammatillista koulutusta tai jotka ovat kiinnostuneita jostain alasta. Tutkinto antaa perusvalmiudet ammattiin. Ammattitutkinnon suorittavilla on jo ammatista muutaman vuoden työkokemus, ja he osoittavat osaamisensa tutkinnossa. Erikoisammattitutkinnon haluavilla on jo vankka työkokemus alasta ja tutkinto osoittaa kaikkein vaativimpienkin osaamisalueiden hallinnan.

Eri koulutusalojen ammattitutkintoja on kaikkiaan lähes 400.

Näyttötutkinnon osa-alueet

Näyttötutkinnon lähtökohtana on järjestämissopimus. Sen lisäksi tehdään järjestämissuunnitelma, joka on koko prosessin tärkein elementti. Tavoitteena on määritellä yksityiskohtaisesti, miten näyttötutkinto ja näyttötutkintotilaisuudet järjestetään ja toteutetaan sekä miten sitä arvioidaan ja dokumentoidaan. Suunnitelma sisältää myös arvioijien valinnan, osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin sekä

ohjeita käytännön työn tekemiseen.

Yksi suunnitelman osa on arvioinnin ja sen prosessin suunnittelu. Arvioinnin suunnittelu sisältyy myös näyttötutkintojen järjestämissopimukseen, -suunnitelmaan sekä valmistavan koulutuksen suunnitteluun. Prosessien ja kaiken arvioimisen tulee perustua opetushallituksen määrittelemiin tutkinnon perusteisiin. Henkilökohtaistamisasetus tulee ottaa huomioon arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Oma osansa suunnitelmaa on osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eli aiemman osaamisen huomioon ottaminen ja hyväksi lukeminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sekä dokumentointi.

Tärkeä osa suunnitelmaa on sen henkilökohtaistaminen tutkinnon järjestämisen eri vaiheissa. Se tarkoittaa opiskelijalle laadittavaa, yksilöllistä suunnitelmaa tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi.

Lisäksi laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa määritellään, mitä viestitään ja kenelle. Kohteena ovat mm. opiskelija itse, näyttötutkinnan arvioinnin eri osapuolet – myös työnantaja ja viranomaiset.

Lisäksi on noudatettava tutkintotoimikunnan ohjeita ja määräyksiä. Oppilaitoksen omissa ohjeistuksissa kerrotaan, miten koko prosessi on dokumentoitava.

Näyttötutkintojen arviointi

Näyttötutkinnoissa on kaksi erillistä arviointiprosessia: oppimisen ja osaamisen arviointi. Oppimisen arvioinnin keskeinen tavoite on oppimisen etenemisen seuraaminen. Lisäksi sen on tarkoitus kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, koska nämä taidot ovat olennaisia työelämässä.

Arvioinnin tulisi olla opiskelijaa motivoivaa virheisiin keskittymisen sijasta, jotta opiskelijan ammatillista kasvua tuetaan mahdollisimman kannustavalla tavalla koko prosessin ajan.

Osapuolien on ymmärrettävä, mitä osaamisen arvioinnin prosessissa käydään läpi ja miten, kuinka asiat dokumentoidaan sekä mikä eri vaiheiden ja dokumenttien rooli on opetushallituksen määrittelemän valtakunnallisen tutkinnon kriteeristön täyttämiseksi.

Osaamisarvioinnissa on kolmikantainen arviointiryhmä: opettajaorganisaatio (OPE), työntekijä (TT) ja työnantaja (TA). Yhden arvioijista tulee olla näyttötutkintomestari (NTM). Työnantajapuolen arvioija saisi mielellään olla saman työn tekijä.

Ammattitaitovaatimuksille ja osaamistavoitteille on asetettu kolmiportainen kriteeristö. Ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet kuvaavat, mitä asioita opiskelijan pitäisi osata. Arviointikriteerit kuvaavat, miten asiat pitäisi osata. Arvioinnin tulee olla numeerinen arvosana.

Arvioinnissa dokumentoidaan sopimukset, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen aikaiset arvioinnit, osaamisen arvioinnit, arvosanoista päättäminen sekä päättö- ja näyttötodistukset.

Arvioinnin pohjaksi dokumentoidaan mahdollisimman normaali työtilanne tai tehtäväkokonaisuus. Suunnitelmalomakkeessa opiskelija kuvaa mahdollisimman tarkasti, mitä hän aikoo tehdä ja miten sen toteuttaa. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista järjestää näyttöä autenttisessa arkityössä, esimerkiksi vartijoiden kohdalla tämä voi olla hankala toteuttaa.

Suunnitellussa arvioinnissa taas pohditaan, miten työnäyttö on sujunut, minkälaista osaamista opiskelija on siinä osoittanut ja miten tutkinnon ammattitaitokriteerit ovat näytössä täyttyneet. Tärkeää on muistaa, että ratkaisevaa on nimenomaan tutkinnon ammattitaitokriteerien täyttyminen, ei työpaikan asettamat vaatimukset. Arviointimenetelmien tulisi olla mahdollisimman laadullisia ja monipuolisia.

Näyttötutkinnon arvioinnin haasteet

Näyttötutkinto vaikuttaa monimutkaiselta prosessilta, jossa on mukana useita osapuolia ja valtava määrä dokumentointia. Menetelmänä näyttötutkinto ja sen arviointi tuntuvat näin ulkopuolelta katsottuna erittäin säädellyltä ja jopa byrokraattiselta.

Myös arvioinnin objektiivisuudelle ja arvioijien ammattitaidolle näyttötutkintomenetelmä asettaa kovat haasteet. Satu Tasalan videohaastattelussa todetaankin, että tyypillisimpiä sudenkuoppia on tutkintoperusteiden unohtaminen ja arvioinnin perustaminen yleiseen työelämässä pärjäämiseen. Arvioinnin tulee myös kohdistua nimenomaan työn hallintaan ja osaamiseen eikä persoonaan.

Lähteet:

AEL: Näyttötutkinnot

Heiskanen, Nina: Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa –verkkoluento

Näyttötutkinnot.fi: Miksi näyttötutkinto

Opetushallitus: Arvioinnin opas 2015

Tasala, Satu: Näyttötutkinnon arviointi –YouTube-video

Wikipedia: Näyttötutkinto

Opetusharjoittelu: Lautapelin pilotointi

Mitä	Pelipilotointi, peliharjoittelua
Kenelle	Työnantajan työntekijät ja asiakkaat
Miten	Lautapelin testipelaaminen
Miksi	Pedagoginen työkalu johtamisen ja esimiestyön oivalluttamiseen
Opetusympäristö	Työantajan kokoustilat ja asiakastilaisuus
Koska	4.11.2015, 19.11.2015, 23.11.2015, 16.12.2015
Käytetty aika	Materiaalin suunnittelu ja tuotanto 80 h, pilotointi 4,5 h

Ohjaus- ja opetuskokonaisuus

Kyseessä on epätyypillinen opetustilanne, joka liittyy uudenlaisen opetustyökalun kehittelyyn ja testaamiseen. Yksi työnantajani konsultointiyksikön liiketoiminnoista on valmennus- ja koulutustyö. Räätälöimme asiakkaillemme liiketoiminnan tarpeiden perusteella erilaisia valmennuskokonaisuuksia.

Kehitämme jatkuvasti valmennuksiin erilaisia työkaluja, jotka monipuolistavat sisältöä ja mahdollistavat oivaltamisen uusilla tavoilla perinteiseen luokkaopetukseen verrattuna. Työkaluilla on aina pedagoginen tavoite, niitä ei sovelleta vain ns. kivan elementin lisäämiseksi valmennuksiin.

Opetusharjoitteluun valittu Tarmo-peli on kehitysvaiheessa. Sen idea perustuu tutkimusyksikkömme organisaation suorituskyvyn ja potentiaalin mittaamiseen sekä toimintakulttuurin tilaa arvioivaan Tarmo-analyysimalliin. Peli on tarkoitettu erityisesti johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen, mutta sopii myös työyhteisötaitojen hiomiseen.

Opetuskokonaisuus muodostuu lautapelin ja sen elementtien ideoinnista ja suunnittelusta, benchmark-keskusteluista Lautapelit Oy:n asiantuntijoiden kanssa sekä itse pelin elementtien tuotannosta ja testipelaussessioista, joita tähän mennessä on pidetty kolme.

Opetussisältö on ollut pelaajien kannalta etukäteen määriteltyä, mutta keskeisenä tavoitteena opetussessioissa on ollut saada palautetta pelaajilta pelin toimivuudesta ja muutostarpeista opetustyötä ajatellen eli yhteiskehittely.

Pelin ydinkehitystiimiin kuuluu konsultointiyksiköstä kaksi valmennuskonsulttia sekä allekirjoittanut.

Opiskelijaryhmä

Opiskelijaryhmät ovat pelikehittelyssä testipelaajia. Ensimmäinen ryhmä koostui työnantajani konsulteista ja johtoryhmästä markkinointiyksikön ohella, toinen ryhmä asiakastilaisuuteen osallistuneista asiakkaistamme ja kolmas asiakkailla työskentelevistä HR-asiantuntijoistamme.

Kaksi ensimmäistä ryhmää on muodostunut sattumanvaraisesti periaatteella ”samaan aikaan samassa paikassa”. Kolmas ryhmä kokoontuu kuukausittain työyhteisön kuulumisten ja toiminnan kehittämisen tiimoilta yhdeksi päiväksi.

Kaikki pelaajat ovat joko kokeneita HR-asiantuntijoita tai ammatiltaan ylintä johtoa (lähinnä toimitusjohtajia ja kehitysjohtajia) eli työkseen johtavat organisaatioita ja niiden kehittämistä. Osallistujilla on siten riittävä taustaosaaminen ja ymmärrys kommentoida pelin tarkoitusta, tavoitteita ja toimivuutta esimiestyön kehittämisen työkaluna.

Ryhmien tarkoitus oli testata pelin eri elementtejä ja antaa palautetta lautapelin idean ja elementtien toimivuudesta sekä jatkokehitellä peliä yhdessä kehitystiimin kanssa.

Opetuksen elementit

Pelaajat orientoitiin Tarmo-peliin esittelemällä Tarmo-analyysimallin ydinperiaatteet ja indikaattorit. Lisäksi pelaajien kanssa käytiin läpi peliohjeistus, jonka he saivat myös kirjallisesti muistin tueksi. Tämän jälkeen ryhmät jaettiin pelaajatiimeihin sattumanvaraisesti 1-2-3-4-menetelmällä.

Tilanteet olivat sikäli autenttisia, että valmennustilaisuuksissa osallistujat tutustuvat peliin täsmälleen samalla tavoin. Heillä ei ole taustatietoa eikä aiempaa kokemusta pelistä eivätkä he välttämättä tunne toisiaan entuudestaan.

Pelin elementit käytiin jokaisen peliryhmän kanssa tarkasti läpi: itse lauta ja sen

Spinneriä rakentamassa iltapuhteina

osiot tavoitteineen ja tarkoituksineen, pelikortit eri tehtävätyyppeineen sekä spinneri, joka määrittelee pelaajien ratkaisun esittämismallin.

Kullekin tehtäväkortille oli laadittu fasilitaattoria varten vastauskriteerit eli avainoivallukset, joiden mukaan hän palkitsi pelaajatiimejä. Mitä useampi avainoivallus tiimien ratkaisuissa oli purkutilanteissa mukana, sitä paremmat pisteet he saivat. Eniten pisteitä kerännyt tiimi on voittaja pelin päättyessä. Pelissä ei kuitenkaan ole kyse tiimien välisestä kilpailusta, vaan omaan työhön liittyvän osaamisen kasvattamisesta tehtävien aiheuttamien oivallusten ja ymmärryksen kautta.

Ydinkehitystiimi on yhdessä laatinut kaikki pelin elementit. Koska pelin tärkein osa on tehtäväkortit, peliä voidaan räätälöidä lähes minkä tahansa organisaatiossa esiin nousevan kehitystarpeen mukaan valmennuksia suunniteltaessa. Pilottipeleissä ryhmiä on peluutettu kuitenkin ainoastaan esimiestyön tavoitteenasetteluun ja suorituksen johtamiseen liittyvissä teemoissa.

Koska kyseessä on uuden työkalun pilotointi, pelaajat ovat aktiivisen osallistujan ja oppilasroolinsa lisäksi myös kehitystiimin opettajia. Tavoitteenahan oli saada palautetta ja jatkokehitysideoita.

Ohjaajan rooli

Oma roolini on ollut toimia opetustilanteissa pelimestarina. Olen toiminut pelin esittelijänä ja siinä suhteessa tiedon valmistelijana ja välittäjänä. Tässä roolissa toimiminen pilotointivaiheessa olisi ollut hyvin haasteellista, ellen olisi ollut tiiviisti mukana pelin ja pelikorttien kehittämisessä.

Pelin ohjeistusta asiakastilaisuudessa

Olen toiminut myös peliohjaajana ja fasilitaattorina. Koska pelin tavoite on saada pelaajat ymmärtämään, millä tavoin omaa esimiestyötä ja organisaation toimintakulttuuria voi kehittää, tehtävien puruilla ja niistä kumpuavilla keskusteluilla on erittäin suuri merkitys oppimiselle.

Kyseessä on vahvasti vuorovaikutukseen ja keskusteluun perustuva prosessi, jonka on tarkoitus innostaa ja näyttää suuntaa. Fasilitaattorin tehtävänä on antaa tilaa keskustelulle, ohjata sitä ja nostaa esiin keskustelun lomassa syntyviä, toiminnan kehittämisen kannalta olennaisia havaintoja.

Ohjaus- ja opetuskokonaisuus osana opettajan pedagogisia opintoja

Tämän kokonaisuuden valitsemiseen oli monia syitä. Ensinnäkin oma toiveeni oli opekorkean aloittaessani, että voisin oppia pelillistämistä pedagogisena välineenä. Tartuin välittömästi tilaisuuteen, kun työyhteisössä ilmeni tilaisuus yhdistää opinnot oman organisaation palvelujen kehittämiseen.

Pelin rakentaminen on prosessi ja matka, joka muovautuu ajan kuluessa. Se ei missään tapauksessa ole vain projekti. Se ei myöskään ole työtä, jota tehdään yksin. Pelin kehittely edellyttää tiimiä ja sen tiivistä yhteiskehittelyä, testaamista, oman osaamisen laajentamista hyvinkin vieraille alueille ja verkoston hyödyntämistä työn oikeaan suuntaan ohjaamiseksi. Kaikki nämä ovat opettajalle ja valmentajalle välttämättömiä taitoja, puhumattakaan modernin työelämän edellyttämästä osaamisesta.

Olemme kehitystiimissä hyödyntäneet laajasti oman työyhteisömme asiantuntemusta, ottaneet mukaan myös asiakkaita ja jopa kollegojen organisaation ulkopuolisia verkostoja varmistaaksemme pelin pedagogisen toimivuuden.

Kehittelytyö jatkuu ydinkehitystiimissä erityisesti pelilaudan hienosäädöllä palautteen mukaisesti sekä pelikorttien jatkotuotannolla. Peli edellyttää myös lisäpelikertoja testiryhmillä ennen kuin se voidaan toimittaa Lautapelit Oy:n asiantuntijoiden viimeistelyyn ja saadaan valmennuskäyttöön kevään 2016 kuluessa.