Opetusharjoittelu 6: YTO, Kaasutin - Innostu ja Innosta!

Aiheen valinta ja valmistautuminen

Kaasutin-ryhmälle aiheen valinta oli nopea ja tuskaton. Innostuminen nousi luonnostaan aiheeksemme

YTO-harjoituksemme kutsu

aiemmista lukupiiriemme ja keskinäisten verkko-opetustuokioidemme teemoista. Syyskuun lähipäivinä suunnittelimme YTO-tehtävän prosessin pääpiirteissään ja sovimme kutsun aihioista.

Päätimme nostattaa keskustelua innostumisen lähteistä. Tätä tarkoitusta varten halusimme luoda Google+-yhteisön, jossa osallistujat voisivat kertoa, minkälaiset asiat heitä innostavat työelämässä ja kouluyhteisöissä:

”Postaa Kaasuttimen Google+-yhteisöön itseäsi inspiroivia ja innostavia asioita: tekstiä, kuvia, videoita, piirroksia. Osallistu yhteisössämme keskusteluun siitä, mistä ammennat itse iloa ja millä tavoin voisit tsempata muita työyhteisön jäseniä ja opiskelijoita.”

Alkuperäinen ajatuksemme oli avata yhteisö vasta tammikuussa, mutta koska halusimme lähettää kutsun jo joulukuussa hyvissä ajoin ennen joulupyhän lomia, päädyimme avaamaan yhteisön saman tien. Se oli virhe. Muutaman viikon harjoitus venyi lähes kahden kuukauden pituiseksi ja innostus alkoi lopahtaa niin osallistujilta kuin opettajilta.

Vastasin YTO-kutsun laatimisesta ja hyvin pitkälti tunsin vastanneeni myös Google+-yhteisön moderoinnista. Kaikki ryhmämme ”opettajat” kyllä osallistuivat yhteisössä jonkin verran, kaksi meistä selkeästi aktiivisemmin kuin muut. Tosin on syytä muistaa, että olen someveteraani ja viestinnän ammattilainen, joten käsitykseni sosiaalisen median yhteisön moderoinnin pelisäännnöistä on todennäköisesti hyvin erilainen kuin muilla ryhmämme jäsenillä, jotka hyödyntävät sosiaalista media varsin vähän.

Opetustapahtuman tavoite ja osallistujat

Kutsuumme vastasi 20 opiskelijakollegaa. Lisäksi yhteisöön kuului viisi ryhmämme jäsentä ja ohjaajamme. Osallistujamäärään olimme erittäin tyytyväisiä!

Tavoitteenamme oli synnytttää keskustelua innostumisesta ja innostamisesta. Osallistujista 12 aktivoitui postaamaan tai vähintään kommentoimaan muiden postauksia. Kolme osallistujaa nousi joukosta aktiivisuutensa ansiosta, he tekivät useamman postauksen ja lukuisia kommentteja. Loput postasivat tai kommentoivat vain 1-2 kertaa, kahdeksan ei osallistunut yhteisön keskusteluun lainkaan.

Onnistuimme siinä, että ihmiset jakoivat ajatuksiaan innostumisesta, mutta epäonnistuimme herättämään vilkasta keskustelua yhteisössä osallistujien kesken, mikä oli kuitenkin yksi päätavoitteistamme.

Syitä vuorovaikutuksen vähäisyyteen voi olla lukuisia: keskustelu ajoittui osin joulun ja uuden vuoden pyhien lomajaksoille. Voi olla, että opiskelijoiden mielestä vähäinen aktiivisuus oli riittävää, koska emme asettaneet minimirajoja vuorovaikutuksen määrälle. Tai voi olla, että osallistujat olivat mukana olosuhteiden pakosta eivätkä olleet aidosti kiinnostuneita aiheesta. Voihan myös olla, että he eivät ole aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja vierastivat viestintäympäristöä.

Käytetyt opetusmetodit

Koko opetusprosessin oli tarkoitus tapahtua digitaalisessa ympäristössä. Ensin keskustelua Google+-yhteisössä, sitten verkko-opetussessio Adobe Connect –työkalun avulla.

Verkko-opetussessio oli suunniteltu helmikuun alkupuolelle, mutta opetustuokiomme meni pahasti mönkään. Tähän saakka moitteettomasti toiminut Adobe Connect –huoneemme ei suostunutkaan käynnistymään, jotain oli tapahtunut vuodenvaihteessa. Yritimme korjata ongelmaa pari tuntia ennen sessiota, mutta jouduimme lopulta peruuttamaan suunnitellun tilaisuuden. Hyvä kantapään kautta saatu oppi siitä, kuinka haavoittuvaista verkko-opetus on, kun teknologia pettää. Oikein klassinen demoefekti!

Verkkosessiossa on tarkoitus käydä läpi hieman innostukseen ja sisäiseen motivaatioon liittyvää tutkimustaustaa eli pitää ns. teoriaosuus. Osallistujat saavat esittää kysymyksiä, näkemyksiä ja kokemuksia Adobe Connect -ympäristön chatin kautta tai pyytää äänipuheenvuoroa ”kättä nostamalla”.

Teoriaosuuden jälkeen käymme läpi yhteenvedon ja analyysin osallistujien esiin nostamista innostuksen aiheista Google+-yhteisössä.

Työnjako Kaasuttimessa

Kutsun teemat sovimme yhdessä, minä viimeistelin kutsun YTO-harjoitukseemme.

Google+-yhteisöä moderoi käytännössä kolme viidestä ryhmämme jäsenestä, minä eniten some-ammattilaisena. Neljäs ryhmämme jäsen vastasi ns. teknisestä puolesta eli Google+-yhteisön pystyttämisestä, kutsu- ja viestintäprosessista sekä Adobe Connect -ympäristöstä.

Verkkosessiossa minä vastaan teoriaosuudesta ja viides ryhmämme jäsenistä tulee vastaamaan vuorovaikutuksesta chatissa, kunhan pääsemme sen pitämään. Hän on laatinut etukäteen vuorovaikutusta edistäviä kysymyksiä ja kommentteja keskustelun aktivoimiseksi live-tilanteessa. Kolmas ryhmämme jäsen vastaa Google+-yhteisössä käydyn keskustelun yhteenvedosta ja analyysistä. Toisen ryhmämme jäsenen rooli onkin sitten auki.

Hänen piti alun perin hyödyntää lukupiirimme aihetta taustoittavana teoriamateriaalina, mutta joutui perumaan osallistumisensa verkkosessioon työesteen vuoksi. Sopinemme lähipäivinä roolijakoa uudelleen, jotta myös hän pääsee osallistumaan live-opetukseen.

Palaute osallistujilta / opettajalta

Saimme pidettyä verkkosessiomme maaliskuun alussa. Webinaariin osallistui vajaat 10 Google+-yhteisöön mukaan ilmoittautuneesta, mikä on ymmärrettävää. Moni varmaankin hoiti YTO-osallistumiset aiemmissa vaihtoehdoissa, kun ensimmäinen webinaarimme kaatui teknisiin ongelmiin.

Webinaarissa osallistujat olivat mukavan aktiivisesti mukana kommentoimassa, kun kollegat moderoivat kysymyksien avulla chat-osiota luento-osuuksien aikana. 

Välitön palaute webinaarin chatissa oli lähinnä kiittävää, jotkut jopa toivoivat Google+-yhteisön hengissä pitämistä jatkossakin.

Webinaariin osallistuneiden palaute:
https://drive.google.com/file/d/0B-N9c4UJZPCWaldpWHNSMUVtVTQ/view?usp=sharing

Opit

YTO-harjoituksemme alku oli lennokas ja helppo, samoin kutsun laatiminen ja Google+-yhteisön perustaminen. Sen jälkeen asiat eivät sujuneetkaan enää niin vaivattomasti.

Teimme virheen, kun emme sopineet etukäteen selkeästi, miten, ketkä ja koska moderoivat Google+-yhteisöä. Meidän olisi pitänyt sopia pelisäännöt ja moderointivuorot tarkemmin, vastuuta palloteltiin Facebook-ryhmässämme ad hoc -periaatteella. Vastuu jakautui epätasaisesti eikä kaksi ryhmämme jäsentä osallistunut yhteisön aktivointiin käytännössä lainkaan.

Meillä tuntui myös olevan erilainen ymmärrys siitä, miten sosiaalisen median yhteisöä tulisi moderoida. Tämä aiheutti itselleni pienoinen pettymyksen. Tunsin jääneeni yhteisön kannattelemisessa aika yksin.

Selvää oli myös se, että tällaista ei-luonnostaan syntyvää, yhteisen intressin jakavaa yhteisöä on erittäin vaikea aktivoida ja saada osallistumaan vuorovaikutukseen. Meidän olisi todennäköisesti pitänyt ohjeistaa osallistujat tarkemmin ja edellyttää tiettyä vuorovaikutustasoa selkein minimimäärärajoin, koska spontaania innostusta ei saatu aikaan aivan toivotulla tavalla.

Se, että saimme kuitenkin 60 prosenttia yhteisöön ilmoittautuneista mukaan vuorovaikutukseen edes jollain aktiviteettitasolla, on tietenkin positiivista. Saimme jaettua myös hyvin monipuolisia ajatuksia innostuksen ja energian lähteistä ja siten ihmisten ajatusprosessin käyntiin aiheen tiimoilta. Se, että ihmiset uskaltavat jakaa hyvinkin henkilökohtaisia motiiveja muille, mahdollisesti tuntemattomille yhteisön jäsenille, on virtuaaliyhteisössä aina erityisen hieno saavutus.

Sisäisen motivaation ja innostuksen teoriaosuuteni esitys:
https://drive.google.com/file/d/0B-N9c4UJZPCWNl93LW9qTUwzTFk/view?usp=sharing

Google+-yhteisö (vain pyytämällä pääsyä yhteisöön):
https://plus.google.com/u/0/communities/117354731346986440803?promo=notifications&cfem=1

Pienryhmä Kaasuttimin yhteenveto YTO-sessiosta:
https://drive.google.com/file/d/0B-N9c4UJZPCWQlZub3U3T3llcnc/view?usp=sharing