Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö (Lähipäivät 8.-9.2.2016)

Tutustuimme ammatillista koulutusta käsittelevän lainsäädäntöön helmikuun lähipäivillä. Tärkein oppi luennolta lienee se, että opettaja katsoo asioita ja tekoja usein pedagogisesta ja inhimillisestä näkökulmasta, mutta ristiriitatilanteissa juridiset perusteet eli oikeudet ja velvollisuudet ratkaisevat.

Opetusta säätelevät taustatekijät

Opetustyön lainsäädännön piiriin kuuluvat

Lähde: Liusvaara / Opetustoimen sääntely

• Tarkoitus ja tavoitteet
• Tutkinnot
• Koulutuksen järjestäjät
• Järjestämislupa
• Opetuksen järjestäminen
• Arviointi
• Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
• Oikeusturva / muutoksenhaku
• Henkilöstö

Opetustyötä säätelee ensisijaisesti laki, tutkintojen perusteet ja opetussuunnitelma. Näiden pohjalta sekä opetussuunnitelmassa ilmaistun opetuksen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti opettaja voi suunnitella opetuksen varsin vapaasti.

Opetushallituksen roolina on vahvistaa koulutuksen perusteet: opetuksen tarkoitus ja tavoitteet nousevat usein keskustelunaiheeksi varsinkin tilanteissa, joissa pitää löytää säästökohteita.

Oppilaitoksen oikeudet ja velvollisuudet

Opetuksen järjestämistä on määritelty niukasti lainsäädännössä, ja sen pohtiminen onkin lähinnä oppilaitoksen vastuulla. Oppilaitoksella työnantajalla on aina työnjohto- ja direktio-oikeus eli työnantaja käytännössä päättää, missä ja miten työtä tehdään ja miten työn tekemistä esimerkiksi laadullisesti valvotaan.

Toisaalta oppilaitoksella työnantajana on ammatillisessa opetuksessa myös velvollisuutensa. Työantajan on huolehdittava toimivaltanormeista. Organisaatiossa pitää olla täysin selkeää, kuka on toimivaltainen ja kenen vastuulle mikäkin asia kuuluu (oikeus ja velvollisuus toimia). Liusvaaran sanoin: ”millä lihaksella teit päätöksen ja ratkaisit jonkin tilanteen juuri tällä tavoin”.

Opettajan oikeudet ja velvollisuudet

Opetuksen suunnittelussa yksittäisellä opettajalla on suuri vaikutusvalta, kunhan muut määrittävät tekijät on otettu huomioon.

Päivittäisen arkityön tilanteissa tapahtuvat ratkaisut esimerkiksi ristiriitatilanteissa tai epäjärjestystä aiheuttavissa häiriöissä ovat se tyypillisin opettajan kompastuskivi. Miten päätökset vaikuttavat opiskelijan toisaalta oikeuksiin, toisaalta velvollisuuksiin oppilaitoksessa? Ovatko ratkaisut tasapuolisia, oikeudenmukaisia ja sellaisia, että ne kuuluvat opettajan päätösvaltaan ylipäätään.

Jos opetustilanteessa nousee esiin ristiriitoja, juridisesti merkittävää toimivaltaa käsittelevissä asioissa on, onko opettaja rikkonut selkeää esimiehen tai työnantajan kieltoa tai käskyä huolimattomuuttaan, tietämättömyyttään vai tahallisesti. Myös tahallisuuden aste vaikuttaa tilanteen juridiseen ratkaisuun, jos asia viedään eteenpäin virallisia teitä.

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Lainsäädännössä on kattavasti kuvattu opiskelijan velvollisuuksia, kuten velvollisuus osallistua opetukseen ja asialliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksessa oppilaalla on lisäksi oppivelvollisuus eli opetus on pakollista. Opiskelijalla on oikeus opetukseen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja ympäristön turvallisuuteen sekä tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun.

Siinä missä ammatillisessa oppilaitoksessa opettaja voi poistaa häiriköivän oppilaan opetustilanteesta vaikkapa käytävälle jäähdyttelemään, perusopetuksen piirissä olevan opettajan mahdollisuudet eivät olekaan yhtä yksioikoiset. Koska perusopetuksessa oppilaalla on oppivelvollisuus, häntä ei voi eristää opetustilanteesta, vaan on löydettävä muita keinoja rauhoittaa häiriötilanne.

Tyypillisiä sudenkuoppia

Lähes jokainen oppilaitosten kanssa tekemisissä oleva kohdannee tyypillisimmän mokan, mitä oppilaitosten henkilöstö tekee – pyritään puuttumaan asiaan, joka ei kuulu oppilaitoksen toimivaltaan. Tällaisia ovat erityisesti kännykän ottaminen pois häiriköivältä oppilaalta, rahan kouluun tuomisen kieltäminen tai tehtävät, jotka eivät kuulu opetukseen.

Viimeksi mainituista tulee omalla kohdalla mieleen oman tyttären ala-asteajalta tapaus, jossa opettaja lähetti lapsen kotiin villasukkien myyntikansion kera kehotuksella myydä sukkia. Rahaa ei ollut tarkoitus kerätä luokan yhteiseen toimintaan, vaan aloitteen takana oli jonkin lapsen äidin halu avittaa lapsensa partio- tai vastaavaa harrastusta hyödyntämällä ilmaistyötä. Äläkkähän siitä nousi!

Lähde: Liusvaara / Opettajiin kohdistuvat odotukset

Toinen tyypillinen konflikteja aiheuttava asia on viestintä – tai paremminkin sen puute. Huoltajat kokevat saavansa riittämättömästi tietoa joko jostain negatiivisesta tai positiivisesta asiasta tai tapahtumasta tai kokevat, että lapsen yksityisyydensuojaa on rikottu laittamalla vaikkapa yhteiskuva koulun lehteen lupaa kysymättä.

Vakavimpia valituksen aiheita ovat salassapitoon, turvallisuuteen sekä fyysiseen tai henkiseen koskemattomuuteen liittyvät ristiriitatilanteet.

Ongelmia voivat aiheuttaa myös tilanteita äänittävät osapuolet tai esimerkiksi muut tahot konfliktitilanteiden todistajina. Mikä on muiden, esimerkiksi opiskelijoiden näkemys tapahtuneesta?

Opit

Olen työelämässä ollut jatkuvasti tekemisissä yritys- ja työlainsäädännön kanssa, mutta tämän "virkavastuu"-tyyppisen ajattelun koen haastavaksi. 

Yrityksissä pyritään nykyään siihen, että päätöksentekovalta on mahdollisimman lähellä tapahtuman osapuolia arkityössä, joten oppilaitosten toimivaltamalli kuulosti tässä suhteessa kovin hierarkkiselta. Toisaalta on ymmärrettävää, että toimintaa arvioidaan eri näkökulmasta kuin elinkeinoelämässä jo oppilaan oikeusturvan vuoksi.

Tamperelaisen opettajan esimerkkitapaus osoittaa hyvin sen, kuinka mahdottomassa tilanteessa opettaja saattaa olla lain ja elävän elämän välissä silloin, kun häiriötilanne on päällä.

Lähteet:

Ilta-Sanomat: Opettajan avoin kirjoitus - teki kolme virkavirhettä, sai oppilaan rauhoittumaan ja pyytämään anteeksi

Liusvaara, Lauri: Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, luento 9.2.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Ammatillista koulutusta koskevat lait ja säädökset