Opetusharjoittelu: Haaga-Helia Startup School Coaching

Mitä	Coaching
Kenelle	Yrittäjyyttä suunnittelevat opiskelijat
Miten	Liiketoimintaidean kehittämisen sparraus
Miksi	Yrittäjyyden edistäminen
Opetusympäristö	Haaga-Helia Startup School
Koska	10.9.2015, 6.10.2015, 23.10.2015, 3.11.2015, 9.12.2015 (valtaosa à 1,5 h)
Käytetty aika	Taustamateriaali, verkkokeskustelut n. 3 h, coaching-sessiot 6,5 h

Toimin syyslukukauden Haaga-Helian Startup Schoolissa (SUS) yrittäjiksi suunnittelevien coachina. Minulle annettiin alun perin kolme ohjattavaa: yksi suomalainen ohjelmistoalan yrittäjyyttä harkitseva ja kaksi eteläkorealaista opiskelijaa. Korealaiset opiskelijat jättäytyivät molemmat Startup Schoolin toiminnasta jo alkuvaiheessa pois, joten lopulta ohjasin ainoastaan suomalaista tiimiä.

Ohjaus- ja opetuskokonaisuus

Startup Schoolin toimintamalliin kuuluu coachattavien tapaaminen noin kerran kuukaudessa tunnin ajan. Tapaamisissa käydään läpi ohjattavan tukitarpeen perusteella yksilöllisesti yrittäjyyteen liittyviä teemoja ja aiheita.

Coaching-sessioiden teemat voivat vaihdella yrityksen tekniseen perustamiseen, kuten rahoitukseen ja viranomaisilmoituksiin liittyvistä aiheista suunnitellun tulevan yrityksen bisnesajatuksen tunnistamiseen ja kirkastamiseen.

Tapaamisväliä ja -aikaa on pyritty rajoittamaan, sillä coachit ovat työelämässä toimivia asiantuntijoita, joiden aika on yleensä kallista. Niukkuuden periaate auttaa yrittäjiksi aikovia opiskelijoita arvostamaan saamaansa tukea ja rajaamaan tukitarvettaan itselleen kaikkein tärkeimpiin asioihin.

Opiskelijaryhmä

Ohjattavani oli Opas-tiimi. Coaching-sessiot pidin joko tiimin vetäjän, yrittäjyyttä suunnittelevan miehen kanssa tai hänen ja hänen lähimmän kehittäjänsä kanssa.

Kokonaisuudessaan ohjelmistokehittäjätiimi koostui 10 hengestä, joista valtaosa siis ohjelmiston koodaamiseen, arkkitehtuuriin ja käyttöliittymään erikoistuvia opiskelijoita. Opiskelijat saavat hankkeessa tehdystä kehitystyöstä opintopisteitä, mikä luonnollisesti motivoi heitä osallistumaan tämän tyyppisiin hankkeisiin opinnoissaan.

Coachingin loppuvaiheessa tiimistä oli erottautunut ydinjoukko, noin 4 hengen ryhmä, jonka aikomuksena on perustaa yritys ohjelmiston jatkokehittämiseksi ja kaupallistamiseksi.

Ohjauksen tavoitteet

StartUp Schoolin coaching-prosessin tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja

Haaga-Helia StartUp School: coaching-prosessi

kannustaa opiskelijoita yrittäjiksi. Kyseessä on opintokokonaisuus, jossa yli 1/3 opinnoista voidaan suorittaa missä hyvänsä koulutusohjelmassa StartUp Schoolin prosessin kautta.

Siinä vaiheessa, kun ryhdyin Opas-tiimin coachiksi, tiimin vetäjä oli osallistunut StartUp Schoolin ohjelmapäällikön coaching-sessioihin jo kymmenisen kertaa. Opas-tiimin coaching siirrettiin minulle, koska he tarvitsivat lisää tietoa ja osaamista oman työnantajani liiketoiminta-alueesta. Lisäksi minulla on paljon kokemusta teknologia-alan startup-, kasvu- ja monikansallisista yrityksistä.

Ohjaajiksi valitaan henkilöitä, joiden osaamisesta ja kokemuksesta voi olla hyötyä yrittäjiksi aikoville opiskelijoille. Tarkoitus on, että opiskelija tekee valtaosan työstä itse. Perinteisesti coach ei lähtökohtaisesti anna suoria vastauksia, vaan kysymystekniikalla edistää opiskelijan omaa ajattelua ja aktiivisuutta sekä ohjaa hänen toimintaansa oikeaan suuntaan.

Startupien coachaaminen on kuitenkin erilaista, sillä opiskelijat tarvitsevat prosessin aikana hyvinkin konkreettista apua ja neuvoja. Coachin tarkoitus on nimenomaan antaa osaamisensa opiskelijan käyttöön sekä avata verkostoaan yrittäjyyden edistämiseksi.

Arviointi

Prosessi

Ensimmäinen tapaamisemme oli yllätys Opas-tiimin vetäjälle eikä hän siten voinut valmistautua kohtaamiseen. Tapaaminen olikin lähinnä tutustumista ja yhteistyömahdollisuuksien arviointia ajatuksia ja kokemuksia vaihtamalla. Ohjelmapäällikkö perusteli spontaania sessiota sillä, että yrittäjä joutuu jatkuvasti yllättäviin tilanteisiin ja hänellä pitää olla kykyä joustaa ja sopeutua uusiin tilanteisiin nopeasti.

Koko StartUp Schoolin toimintaa leimaakin ensimmäisen coaching-sessiomme kaltainen adhoc-tyyppinen toiminta ainakin coachin näkökulmasta. Vaikka SUS:n prosessit on kuvattu ja coachille tarjotaan käyttöön erilaisia työkaluja (esim. Business Process Canvas), coachin perehdyttäminen tehtäväänsä tai coachattavan tilanteeseen on sattumanvaraista ja jopa sekavaa.

Coachin sisäänajoprosessi pitäisi paketoida selkeäksi kokonaisuudeksi materiaaleineen ja työkaluineen prosessin eri vaiheiden mukaisesti. Samoin jokaisen coachattavan case pitäisi olla SUS:n prosessin mukaisesti dokumentoitu siten, että coachin vaihtaminen olisi mahdollisimman helppoa. Samalla tavoin kuin oikeassa liike-elämässä yrityksen elinkaaren aikana tarvitaan erilaisia taitoja, yrityksen perustamista suunnitteleva tarvitsee liiketoimintaideansa kehittämisessä erilaista osaamista prosessin eri vaiheissa.

Tällöin on odotettavissa, että myös coach vaihtuu prosessin edetessä. Oppilaan (ja coachin) asiakaskokemuksen kannalta olisi mielestäni tärkeää, että kapulanvaihdossa kenenkään ei tarvitse aloittaa prosessia tai liiketoimintaidean selittämistä alusta asti.

StartUp Schoolin henkilöstö on lisäksi niin kiireistä, että coachin oli prosessin aikana välillä vaikea saada tukea tai ohjausta sitä pyytäessään. Nykyisessä toimintamallilla prosessi edellyttää nimenomaan coachilta aktiivisuutta ja asioiden puskemista eteenpäin. Mielestäni StartUp Schoolin kuuluu koordinoida prosessia esim. välivaiheohjein prosessivaiheen työkaluineen. Coachit ovat kokeneita asiantuntijoita, jotka tekevät arvokasta, ilmaista vapaaehtoistyötä päätyönsä ohessa. Jos StartUp School ei huolehdi heistä paremmin ja varjele ulkopuolisten asiantuntijoidensa ajankäyttöä, voi jatkossa olla vaikeata saada hyviä ohjaajia opiskelijoille.

Ohjaustyö

Löysimme nopeasti yhteisen sävelen Opas-tiimin vetäjän kanssa. Ensimmäiset tapaamiset keskittyivät ohjelmiston sisällölliseen kehittämiseen. Ohjelmiston tarkoitus on tuoda organisaation osaaminen näkyväksi ja osaamisen jakaminen helpoksi esim. projektityössä.

Työnantajani erikoisalaa on henkilöstöjohtaminen, sen tutkiminen sekä organisaatioiden kyvykkyyksien kehittäminen. Pystyin sen vuoksi tarjoamaan paljon taustatietoa ja -tukea siihen, minkälaiset seikat ovat tärkeitä ohjelmiston kehittämisessä niin johdon kuin HR-ammattilaisten näkökulmasta. Tämä tuki auttoi Opas-tiimiä täsmentämään ja priorisoimaan ohjelmiston sisältöä, tietohierarkioita ja toiminnallisuuksia.

Ohjaustyöni keskittyikin oman ja työnantajan osaamisen jakamiseen ohjelmiston sisällön sekä liiketoimintaidean fokusoimiseen potentiaalisen asiakaskunnan kannalta kiinnostavaksi, yrityksen perustamiseen liittyvää tukea tiimi ei tarvinnut.

Coaching-sessioissa läpikäytyjen asioiden lisäksi pidimme tapaamisten välillä aktiivisesti yhteyttä Slack-työkalun kautta. Jaoimme siellä tietoa, materiaaleja sekä pallottelimme ideoita ja näkökulmia ohjelmiston sisällöstä ja toiminnallisuuksista. Slack on erinomainen kanava hajautetun organisaation projektihallinnassa ja olemmekin harkitsemassa sen käyttöönottoa myös työpaikallani projektihallinnan työkaluna.

Järjestin lisäksi Opas-tiimin vetäjälle henkilökohtaisen haastattelun työnantajani HR-asiantuntijan kanssa ja olemme järjestämässä henkilöstömme kanssa alkuvuodesta 2016 yhteistä, puolen päivän sparraustyöpajaa Opas-tiimin ydinjäsenten kanssa. Lisäksi työantajani on tarkoitus toimia ohjelmiston pilotointiyrityksenä, kunhan kehitystyö saadaan riittävän pitkälle. Kuten jo aiemmin totesin, startupien ohjaustyö poikkeaa perinteisestä coaching-mallista. Työ edellyttää käytännön tukea ja tekoja!

Joulukuussa saavutimme myös StartUp Schoolin perimmäisen tavoitteen. Opas-tiimin ydinjäsenet ovat perustamassa yrityksen ohjelmiston kaupallistamiseksi ja ohjattavani on valmistumassa Haaga-Heliasta tammikuussa 2016. Vaikka muodollinen coaching-työni StartUp Schoolissa on tämän tiimin osalta tehty, yhteistyömme jatkuu aidossa liike-elämässä. Näillä kriteereillä katson ohjaustyön onnistuneen tarkoituksenmukaisesti.