Opetusseuranta: Toinen YTO-osallistuminen - Näkökulmia verkko-opetukseen

Toinen yhteistoiminnallinen opetuksen seuranta käsitteli osallistujien kokemuksia verkko-opetuksesta. Kokemuksia oli mahdollista jakaa niin opettajan kuin oppilaan näkökulmista. Mukaan sai tulla myös hankkimaan tietoa verkko-opetuksesta, jos omia kokemuksia ei vielä ollut.

Työkaluna hyödynsimme Padlet-verkkoympäristöä. Käytännössä Padlet on verkossa toimiva viestiseinä. YTO-tehtävän ohjaajat loivat seinäkokonaisuuden, johon osallistujat jättivät viesteinä omat kommenttinsa annettuun aiheeseen. Seinään voi postata tekstiviestejä, kuvia tai videoita muille katsottavaksi. Osallistujat pystyvät siis näkemään toistensa postaukset eri seinillä. Peda.netistä löytyy yksinkertaiset ohjeet Padlet-seinän luomiseen ja hallinnoimiseen.

Kaksivaiheinen työpajailu

Ensimmäisessä, viikon pituisessa vaiheessa jokainen osallistuja työskenteli itsenäisesti. Padletissä oli neljä seinää eri aiheille:

• Jaoimme kokemuksiamme erilaisista verkko-opetusympäristöistä
• Pohdimme erilaisia oppijoita: miten opettaja voi auttaa erilaisia oppijoita keskittymään oppimiseen ilman, että teknologiasta tulee liikaa päänvaivaa? Miten verkkokurssista voi rakentaa erilaisia oppijoita tukevan?
• Lisäksi mietimme, miten oppimista voi arvioida verkkokurssilla, miten opettajan tulisi kerätä tietoa opiskelijoiden oppimisesta ja koska arviointi pitäisi tehdä?
• Myös oppimisen ohjaukselle oli oma seinänsä. Millä tavoin verkkokurssin ohjaus eroaa lähiopetuksesta, minkälaisia menetelmiä opettaja voi hyödyntää ja miten huolehtia siitä, että jokainen osalistuja saa (yksilöllistä) ohjausta?

Toisessa, myös viikon pituisessa vaiheessa YTO-ohjaajat olivat jakaneet osallistujat neljään ryhmään. Oma ryhmämme oli kolmen hengen verkkoryhmä, jonka jäsenet eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.

Ryhmien tehtävänä oli laatia yhteenvedot kustakin seinästä. Olimme hajallamme ympäri Suomea, osittain lähes yhteydettömien taipaleiden päässä, joten päätimme hoitaa yhteydenpidon sähköpostitse esim. sinänsä helpomman ja sujuvamman Skype-keskustelun sijaan.

Valitsimme ainoana ryhmänä yhteenvetomme esitysmuodoksi MindMapin, jonka avulla teimme kartan erilaisista oppijoista verkko-opetuksessa. Kartta perustui teeman seinälle postattuihin osallistujien kokemuksiin ja kommentteihin.

Ryhmämme yhteenveto: erilaiset oppijat verkko-opetuksessa

Erilaisten oppijoiden huomioon ottaminen

Verkko-opetuksessa tulisi ottaa huomioon erilaiset oppimistavat. Materiaalia tulisi työstää niin lukemista, katsomista kuin kuuntelua varten. Esimerkkeinä annettiin mm. webinaarit, videot, taideteokset ja dokumentit. Teknologian tulisi olla sellainen, ettei sen opetteluun mene aikaa varsinaisen aiheen oppimiselta ja parhaimmillaan opetus on monimuoto-opetusta: lähiopetusta, itseopiskelua ja pienryhmätyöskentelyä.

Ryhmätyö: erilaiset oppijat verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyys

Osallistujat nostivatkin esiin yhteisöllisyyden tarpeen myös verkossa. Oppilailla on tarve tuntea, että opiskelu tapahtuu yhdessä, vaikka työskennelläänkin etänä.

Opettajan läsnäolo ja tuki on erittäin tärkeää oppimiskokemuksen onnistumisen kannalta. Opettajan rooli on olla opiskelijoita aktivoiva opetusprosessin eri vaiheissa: ennen, aikana ja jälkeen. Verkko-opetus tarjoaa opettajalle mahdollisuuden olla tukena ja innostamassa opiskelijoita eri tavoin – hän voi olla livenä chatissä, tehdä selittäviä videoita tai hyödyntää alkuvaiheessa lähiopetusta.

Opiskelijoiden aktiivisuus

Lähiopetuksessa opiskelijat ovat sidottuja tiettyyn aikatauluun. Verkko-opetus vapauttaa ajan ja paikan ikeestä, jolloin opiskelun voi rakentaa joustavasti omien aikataulujen ja oppimisympäristöjen suhteen.

Opiskelun etenemistä opettaja voi rytmittää erityyppisten tehtävien avulla ja tarjota vaikkapa kirjatenttejä nopeammin eteneville. Toisaalta juuri tehtävien erilaisuuden avulla voi opettaja voi tukea myös hitaammin niistä selviytyviä esimerkiksi useaan kertaan kuunneltavissa olevien videoiden avulla.

Teknologia

Ensimmäiseksi on tietenkin varmistettava, että opiskelijoilla on käytettävissään oikeanlaiset teknologiset työvälineet verkko-opiskelun mahdollistamiseksi. Teknologian omaksumisen helpottamiseksi opettaja voi laatia säätöohjepaketin opiskelijoiden käyttöön ja sopia ennalta toimintatavat häiriötilanteisiin (opiskelu lipsuu, aikataulu venyy, jokin ei toimi).

Opiskelijoille voidaan avata vertais-chat, jossa he voivat pyytää toisiltaan teknistä apua tai käyttövinkkejä.

Muut seinäkeskustelut

Verkko-opetusympäristöt

Verkko-opetusympäristöistä osallistujille tutuimmat olivat Adobe Connect, Skype/Lync ja Moodle.

Adobea pidettiin pääosin toimivana ja kokemukset olivat hyviä. Haasteena on jaksaa pysyä valppaana koko opetussession ajan eli verkko-opetuksen tulisi olla sisällöllisesti joko hyvin osallistujia aktivoivaa tai napakan lyhyt, jos sitä käytetään luennointiin. Skype/Lync toimii hyvin HEKSin ja pienryhmien tehtävien työstötyökaluna.

Moodle sen sijaan jakoi mielipiteitä. Sitä pidetään hyvänä tiedonkeruupaikkana tai pankkina, jolle voi rakentaa opetuksen rungon, mutta aitoa keskustelua siellä on vaikea saada aikaan. Lähiopetuksen ja Moodlen yhdistäminen sen sijaan tuntui olevan hyvä yhdistelmä.

Arviointi verkko-opetuksessa

Monivalintatentit verkossa saivat jonkin verran kannatusta, esiin nostettiin kuitenkin jatkuvan arvioinnin ja ohjaamisen tarve, jotta opiskelija saa oppimiselleen suuntaa.

Esiin nostettiin myös itsearvioinnin merkitys esimerkiksi opintopäiväkirjan muodossa esiin. Joku tuumikin, että opiskelijan oman oppimisen tavoitteenasettelun tulisi olla arvioinnin pohjana sekä taito soveltaa opittua.

Arvioinnin haasteina pidettiin teknologian aiheuttamia ongelmia sekä esimerkiksi verkko-tentin toteuttamista tasapuolisesti, aikarajoitteisesti tai samanaikaisesti kaikille osallistujille.

Oppimisen ohjaus

Oppilaita aktivoiva ja osallistava ohjaaminen koettiin haasteeksi. Toisaalta liian yksilöllinen ohjaaminen ryhmätapahtumassa voi passivoida muita osallistujia, hehän jäävät ikään kuin hyllylle odottelemaan omaa vuoroaan. Yksilölliset Skype-keskustelut toimivatkin paremmin.

Esiin nostettiin opettajan läsnäolon tarve sekä verkossa että kasvokkain. Lämmin, henkilökohtainen suhde kuhunkin opiskelijaan nähtiin tärkeänä, samoin mahdollisuus keskusteluun tai ajatustenvaihtoon opettajan ja yksittäisen opiskelijan kesken jonkin viestintäkanavan kautta. Tässä nousee haasteeksi opettajan henkilökohtaisten resurssien riittävyys: ei voi olla läsnä kaikkialla koko ajan kaikkien opiskelijoiden kanssa.

Yhteenveto

YTO-harjoitus osoitti hyvin opettamisen haasteet eri näkökulmista, oli opetusmetodi mikä hyvänsä. Saimme jakaa omia kokemuksiamme ja huomata, ettemme ole yksin opetus- tai oppimisongelmiemme kanssa.

Tehtävää työstäessämme koimme myös itse käytännössä verkko-opetuksen haasteet jo niinkin pienessä kuin kolmen hengen ryhmässämme. Kaikilla ei ollut samanaikaisesti käytettävissä samanlaisia teknologisia osallistumismahdollisuuksia, myös erilaiset aikataulut aiheuttivat haasteita ryhmätyön tekemisessä. Onnistuimme kuitenkin lopulta hoitamaan oman osuutemme annetussa aikataulussa.