Henkilöstöjohtamisessa ja organisaatioiden toiminnan
kehittämisessä on jo pitkään hyödynnetty vertaisryhmämentorointia. Olin
yllättynyt siitä, että opetusalalla menetelmä on uudehko työyhteisön ja oman
työn kehittämisen työkalu.
Opetusalalle menetelmää on kehitetty
Jyväskylän yliopistossa, nykyään toimintaa ja kehittämistyötä jatkaa Osaava
Verme, jolla on Verme-klustereita ympäri Suomea. Hanke on aikoinaan
käynnistetty nuorten opettajien auttamiseksi oppilaitosten työskentelyyn sopeutumisessa
ja työssä jaksamisessa sekä tukemaan heitä oman työnsä kehittämisessä. Nuoret
opettajat ovat tarvinneet tukea erityisesti oppilaitokseen sisääntulovaiheessa.
Ammatillisen opetustyön puolella on havaittu, että Verme
sopii toimintamalliksi missä tahansa opetustyön ja uran vaiheessa. Ammatillinen
opettaja toimii läheisessä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa, joten työ
edellyttää opettajalta moninaisia rooleja. Jatkuva työelämän muutos taas
edellyttää muuta kuin perinteistä koulutusta, joten Verme tukee hyvin
ammatillisen opettajatyön kehittämistä.
Arjen huokoinen
hetki
Vertaisryhmämentoroinnin avulla opettajat ja muut
oppilaitoksen työntekijät voivat pysähtyä reflektoimaan omaa tekemistään.
Tarkoitus on pitää ryhmäsessiot rauhallisessa tilassa, jossa päästään hitaan
ajattelun äärelle. Näin osallistujat voivat jäsentää paikkaansa ja tekemistään oppilaitoksen
eri prosesseissa.
Tavoitteena on työhön, työstä ja työssä oppiminen. Oman
työn kehittäminen on keskeisessä roolissa, monet ryhmät ovat ottaneet myös
työssä jaksamisen yhdeksi tavoitteekseen. Vertaisryhmämentoroinnissa
keskustellaan oman työn tekemisestä, sen olemuksesta ja siitä, minkä tyyppistä
työtä ylipäätään ollaan tekemässä.
 |
| Lähde: www.osaavaverme.fi |
Kun oma työ tehdään muille näkyväksi, pystytään samalla
luomaan työyhteisössä yhteinen käsitys työn tekemisestä, työn ja työyhteisön kehittämistarpeista.
Ryhmäjäsenet jakavat samalla omaa osaamistaan toisilleen, kaikilla on
toisiltaan opittavaa. Tämä onkin vertaisryhmämentoroinnin yksi ydinajatuksista.
Vermen
organisoituminen
Verme
on vapaaehtoista toimintaa. Yhdessä ryhmässä on tyypillisesti 6-7 jäsentä,
mutta ryhmäkoko voi olla jopa 10 henkeä. Osallistuja on toinen samaa työtä
tekevä tai oppilaitoksen muissa prosesseissa työskentelevä työyhteisön jäsen,
kuten hallinnon työntekijä tai esimies. Olennaista on, että jäsenet jakavat
jotain yhteistä samalla, kun jokainen osallistuja tuo ryhmään jotain omaansa.
Koska
kyseessä on vertaisryhmä, jonkun pitää ryhmässä ottaa ohjat ja huolehtia siitä,
että prosessi etenee. Ryhmä sopii keskenään pelisäännöt, kaikilla on vastuu
toistensa tukemisesta ja toisiaan kunnioittavasta toimintatavasta eli ryhmän
eettisestä vertaisuudesta – kunnioitetaan toisia yhdessä, sillä perinteiseen
mentorointiin verrattuna vertaisryhmämentoroinnissa kaikki ovat tasa-arvoisia.
Pelisääntöjen lisäksi ryhmä sopii sessioiden teemoista ja sisällöistä sekä tapaamistiheydestä.
Noin kerran kuussa pari tuntia kerrallaan on usein sopiva jaksotus toiminnan
kehittämiseksi.
Tapaamiset
kannattaa rytmittää eri vaiheisiin. Sisääntulovaiheessa rauhoitutaan sessiota
varten esimerkiksi vaihtamalla kuulumisia tai musiikin avulla. Työstövaiheessa
otetaan puheeksi sovitut aiheet ja lopettamisvaiheessa pohditaan yhdessä, mitä
sessio antoi ja miten se voimaannutti ryhmän jäseniä.
Verme innostaa työssä
Verme
on otettu hyvin vastaan opetusalalla ja mallia hyödynnetään valtakunnallisesti
työyhteisöjen ja oman työn kehittämisen välineenä. Ammatillisessa koulutuksessa
Vermeä on käytetty monin eri tavoin, muun muassa oman työn innostuksen
ylläpitäjänä. Vermestä on syntynyt myös eVerme
eli verkkotuettu toimintamuoto.
Osaava Verme tarjoaa lisäksi alueellista
mentorien koulutusta yhteistyössä opettajakoulutusta järjestävien oppilaitosten
kanssa.
Lähteet:
Alanko-Turunen, Merja ja Pasanen, Heikki: Verme-esittely
Työsuojelurahasto: Vertaisryhmämentorointi
opettajan tukena - VERME
Valtakunnallinen mentorointikoulutusseminaari:
Seminaarimateriaalit / Toriostosten
punnintaa ja eVerme
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti