Pauli Aalto-Setälän
ja Mikael Saarisen teoksen syntytarina oli erikoinen. He olivat menettäneet
oman innostuksensa työelämässä ja tunsivat itsensä lamaantuneiksi. Kun miehet
kohtasivat, he halusivat tutkailla sisäistä motivaatiota ja siitä syntyvää
innostusta löytääkseen jälleen oman työvireensä.
Heidän mukaansa
innostus on energiaa, jolla yhteisön taidoista ja tahdosta syntyy jotain
merkittävää. Innostuksella ja uteliaisuudella voi päästä äärettömän pitkälle ja
ilman innostusta moni asia tyrehtyy ennen kuin on alkanutkaan.
Myötämanipulointi eli
toiseen ihmiseen vaikuttaminen taas keskittyy myönteisiin tunteisiin,
tietoiseen läsnäoloon ja hyväksyvään asenteeseen eli myönteisiin tunteisiin
toista kohtaan.
Kirjoittajat olivat
haastatelleet tunnettuja ihmisiä heidän innostuksen käsityksestään. Pidin Olavi
Uusivirran ajatuksesta ”innostus on kirkkaan näkemisen hetki”.
Innostuksen ydin
Aalto-Setälän ja
Saarisen näkemyksenä on, että innostus koostuu resilienssistä ja rohkeudesta
sekä kyvykkyydestä haasteiden edessä. Näiden avulla voi syntyä flow-tila.
Hyvinvoinnin kannalta säännöllinen innostuminen on tärkeää, jotta vireystila ei
laske liikaa. Toisaalta on varottava ylikierroksia, jottei käy kuin kirjailija Mika
Waltarille, joka joutui sähköshokkihoitoon intensiivisten kirjoittamisjaksojen
seurauksena.
Innostukseen
vaikuttavat varhaiset vuorovaikutussuhteet, ihmisen temperamentti ja opitut
taipumukset. Viimeksi mainittuja ovat turvallisuus-, kontrolli-, itsetunto-,
liittymis- ja auktoriteettihakuisuus, jotka vaihtelevat kullakin ihmisellä. Kyseessä
on siis persoonallinen ja emotionaalinen kasvu.
Miten innostumisesta voi tehdä tavan?
Lista kuulostaa
kovin yksinkertaiselta, mutta on haastava toteuttaa tavaksi asti.
- Ole utelias
- Ajattele itsenäisesti
- Terävöitä kaikki aistit
- Kehitä epävarmuuden sietokykyä
- Käytä sekä logiikkaa että mielikuvitusta
- Käytä kroppaa ja mieltä
- Verkota ja verkostoidu
 |
| Lähde: www.gottman.com |
Hyvä keino kehittää
näitä ominaisuuksiaan on pitää muisti- tai päiväkirjaa. Muiden innostamisessa
voi hyödyntää ns. Gottmanin pyramidia. Alimpana on jännittyneisyys /
ahdistushuumori. Jännitystä voi purkaa luomalla ryhmähenkeä ja turvallisen
olotilan, jotta tunnelma on oppimiselle mahdollisimman otollinen. Seuraavalla
portaalla, matalan tukemisen keinoilla voi osoittaa olevansa kuulolla ja että
arvostaa muiden mielipiteitä. Pyramidin keskivaiheilla on kiinnostuksen
osoittaminen ja huumori. Voi esittää tarkentavia kysymyksiä ja siten osoittaa
olevansa mukana kertomuksessa sekä huumorilla innostaa ja saada ilmapiiriin
tekemisen meininkiä. Huipulla on tunneperäinen tukeminen, jossa ollaan mukana
toisten tekemisessä ja osoitetaan toisista välittäminen.
Tarkastelimme myös
Gottmanin taloa, jonka seinät syntyvät luottamuksesta ja sitoutumisesta ja
katto yhteisistä arvoista, kiinnostuksesta johtaen innostukseen. Talon sisällä
on myönteisten tunteiden tunteminen ja osoittaminen.
Innostava kulttuuri
Innostavassa
työilmapiirissä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja lupa olla oma itsensä.
Yhteisön arvot ohjaavat toimintaa ja käytännöt ovat oikeudenmukaisia.
Päätimme lukupiirin
Armand Alizadin osuvaan toteamukseen: ”Innostuksen
tappaa parhaiten epäusko. Jos uskot, niin mahdotonkin muuttuu vain vaikeaksi.”
Tämäkin kirja päätyi
ostoslistalleni.
Olemme omalla
työpaikallani pohtineet paljon innostusta ja sisäistä motivaatiota. Olemme
pitäneet aiheesta webinaareja ja tehneet blogauksia, joissa ajatuksemme ovat
hyvin pitkälti samansuuntaisia kuin Aalto-Setälän ja Saarisen kirjassa. Olen
itse ollut aktiivisesti mukana näiden ajatusten muotoilemisessa ja
kiteyttämisessä yrityksemme näkemyksiksi.
HR4:n blogaukset:
HR4:n webinaari:
Kiitettävää innostukseeen innostamista!
VastaaPoista