Valitsin Ammattikasvatuksen aikakauskirjasta joitakin artikkeleja, jotka liittyivät opettajan osaamisen kehittämiseen.
Tulevaisuuden ammatillisen opettajan taidot / Paaso 2015
Paason artikkelissa kerrottiin muun muassa yhteisöllisistä tavoista jakaa osaamista. Kokeneet opettajat kokemuksiaan ja osaamistaan aloittelevien opettajien kanssa. Yritysmaailmassa metodia kutsutaan nykyään vertais-coachingiksi, mutta kyllähän tapa on ikiaikainen mestari-kisällimenetelmänäkin tunnettu.
Yhtenä osaamisen kehittämisen ja jakamisen haasteena on, ettei oppilaitoksissa ole selkeästi määritelty avainosaamisia. Ongelma on sama kuin valtaosassa suomalaisyrityksiä. Ydinosaamisia ei ole määritelty valitun strategian ja kilpailukyvyn ylläpitämisen näkökulmasta, joten toiminnan kehittämisessä on mahdoton ottaa huomioon systemaattinen oikeanlaisen osaamisen kehittäminen ja hankkiminen.
Paason näkemykset tulevaisuuden opettajan avainosaamisalueista ovat hyvin samanlaiset kuin muissakin artikkeleissa:
• Ammattialansa vastuullinen kehittäjä
• Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaaja
• Opiskelijan kohtaaja ja kuuntelija
• Opiskelijan oppimisprosessin tukija ja ohjaaja
• Työyhteisöllinen osaaja
Odotukset opettajasta yhä vahvemmin ohjaajana ja yksilöllisen oppimisen tukijana vertautuvat mielestäni valmentavaan johtajuuteen, jossa tavoitteena on saada yksilön koko potentiaali mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.
Niin Paason kuin muidenkin artikkeleissa minua on häirinnyt tarve rakentaa kuilua työelämän ja oppilaitoselämän välille. Onko tarkoituksenmukaista korostaa ammatillisen opettejan työn ja yritysmaailman työn välistä eroa? Tai miksi sitä halutaan korostaa, kun samalla asiantuntijat painottavat opettajan roolia sillanrakentajana näiden kahden ”maailman” välillä?
Paason artikkeli Osaava ammatillinen opettaja vuodelta 2012 oli hyvin samantyyppinen osaamisodotuksiltaan tulevaisuuden ammatillisen opettajan taitoja kohtaan. Siinä tosin nostettiin esiin myös oppimisympäristöjen monimuotoistuminen ja teknologian hyödyntäminen.
Ammatillisen ja ammattikorkeakoulun opettajan osaamisen kehittämisestä / Tertsunen 2011
Myös Tertsunen nosti ydinosaamisiksi tavoitesuuntautuneen opettamisen ja oppimisen ohjaamisen. Uutena seikkana nousi esiin konteksti: oppijayhteisön ja toimintakulttuurin merkitys oppimisprosessissa, mikä mielestäni voi olla hyvinkin merkittävä tekijä oppimiskokemuksen kannalta. Parhaimmillaan toimintakulttuuri mahdollistaa oppijalle sen parhaimmin oppimistavan tunnistamisen ja hyödyntämisen, pahimmillaan se on latistavaa tasapäistämistä, joka tappaa opiskelijan motivaation.
Tertsunen nosti esiin lisäksi osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, joita ei muissa artikkeleissa käsitelty. Tällaisissa opetussuunnitelmissa otetaan huomioon osaamistavoitteet sekä osaamisen kohteet ja taso. Haluaisinkin oppia tekemään laajempia opetussuunnitelmia ja ymmärtää, miten ne rakennetaan. Haluaisin myös tunnistaa, milloin kannattaa mitäkin opetusmetodia käyttää: yksilötyö, ryhmätehtävä, yhteisöllinen projekti tai koska kannattaa käyttää toiminnallisia menetelmiä ja koska jotain muuta.
Aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen ja ohjaaminen / Harju, Kallio ja Kurhila 2001
Artikkelissa käsitellään opettamisen henkilökohtaistamista ja ohjaamista HOPSin avulla. Opettajan tehtävänä on ottaa opiskelija huomioon kokonaisvaltaisena yksilönä, ei vain opiskelijana. HOPS on väline vuorovaikutukseen oppilaan kanssa, yhteistyötaidot korostuvat prosessissa.
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa opintojen alkuvaiheessa usein teknisiä asioita: opintojen aikatauluttaminen, korvaavuudet ja lähtötason arviointi. Opiskelijaa pitäisi rohkaista tuomaan esiin ongelmia ja auttaa häntä tunnistamaan niitä.
Myöhemmässä vaiheessa ohjauskeskustelujen sisältö vaihtelee, tärkeätä onkin kuunnella oppijaa ja keskustella hänen kanssaan mistä tahansa hänen esiin nostamastaan aiheesta. Myös reflektiivisyyden lisääntyminen on tärkeä tavoite ohjauskeskusteluissa.
Olen ollut usein HOPS-keskusteluissa, mutta aina opiskelijan roolissa. Odotankin oppivani tästäkin prosessista uutta ohjaajan näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti