Opetussuunnitelman mukaan ammatillisen opettajan työ perustuu sekä työelämälähtöiseen että ammattipedagogiseen osaamiseen. Osaamisessa on kolme pääaluetta:
- työelämä- ja verkostoyhteistyö
- ohjaaminen, opettaminen, arvioiminen
- tutkiva kehittäminen
Työelämä- ja verkostoyhteistyö
Ammatillisen opettajan tulee osata arvioida ja kehittää yhteistoiminnallisia toimintatapoja toimintaympäristössään, mahdollistaa työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä sekä yrittäjyyttä. Lisäksi tulee tuntea alan säädöksiä ja edistää työhyvinvointia.
Näistä osa-alueista oma osaamiseni painottuu työelämä- ja verkostoyhteistyöhön ja on ehdottomasti vahvuusalueeni näistä kolmesta. Koen aktiivisen verkostojen ja yhteistyön rakentamisen eri tahoihin hyvin luontevana, “itsestään selvänä” osana työtäni.
Työni pääsisältönä on aina ollut markkinointi, viestintä ja myynti sisältäen erikokoisten liiketoimintayksiköiden vetovastuun ja usein myös johtoryhmätyöskentelyn. Jokaisessa työpaikassani olen ollut lisäksi aktiivisesti mukana yrityksen niin sisäisen toiminnan kuin liiketoiminnan, palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä ja siten koko yrityksen tulevaisuuden rakentamisessa. Lisäksi nykyinen työnantajani on henkilöstöjohtamisen asiantuntijaorganisaatio, joten työhyvinvointiin, työelämän ja työympäristöjen edistämiseen liittyvä työ kuuluu toimenkuvaani.
Työni luonne ja se, että olen pääosin työskennellyt konsulttina tai liiketoimintayksikön vetäjänä on edellyttänyt verkostojen rakentamista niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ilman yhteistyökumppaneita, asiakkaita, viranomaisia, sijoittajia ja oppilaitoksia sekä vastaavia tahoja työni tekeminen tuloksellisesti ei olisi ollut mahdollista. Monessa työpaikassa olen ollut lisäksi vastuussa verkoston rakentamisesta ja yhteistyösuhteista tiettyihin valittuihin tahoihin, esimerkiksi kansainväliseen viestintäketjujen organisaatioon, oppilaitoksiin tai yhteistyökumppaneihin.
LinkedInissä minulla on yli 500 kontaktia, jotka muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta olen tavannut viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilökohtaisesti. Kun otetaan huomioon parikymmentä muuta työvuotta, kontakteja on eri puolille maailmaa kaikkiaan tuhansia. Kaikki eivät luonnollisestikaan ole aktiivisia kontakteja, mutta tarvittaessa minulla on olemassa laaja verkosto, josta ammentaa apua tai tietoa lähes kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin - myös oppilaitoksissa ja opetusalalla.
Aktiivisen työelämän verkoston rakentamisen lisäksi olen kerryttänyt verkostoa luottamustehtävissä tai sivutoimisella opetustyöllä vuosien ajan eri organisaatioissa. Näissä tehtävänä on ollut räätälöidä työelämälähtöisiä tapahtumia, kursseja tai opintokokonaisuuksia.
Ohjaaminen, opettaminen, arvioiminen
Osaamisalueen tavoitteena on, että ammatillinen opettaja hallitsee vuorovaikutustaidot monikulttuurisessa toimintaympäristössä, osaa ottaa huomioon oppimisen luonteen ja opiskelijoiden osaamisen sekä käyttää opiskelijalähtöisiä menetelmiä. Valinnat pitää pystyä myös perustelemaan sekä pedagogisesti että eettisesti.
Opetus-, valmennus- ja koulutustyö ovat olleet osa työtäni jo 1980-luvulta asti, mutta päätehtävän sivuroolina tai sivutoimisesti. Monivuotinen esimiesvastuu ja mentorointityö auttavat minua lisäksi ymmärtämään yksilöllistä ohjaustyötä sekä eettistä vastuuta toisen ihmisen osaamisen kehittämisestä ja kasvun tukemisesta.
Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen ja vuorovaikutustaidot lienevät kuitenkin suurin vahvuuteni, sillä valtaosan työurastani olen tehnyt kansainvälisessä toimintaympäristössä, monikulttuurisissa tiimeissä ja monikielisesti. Viestinnän ja myynnin ammattilaisena vuorovaikutustaidot ovat olennainen osa työtaitoja.
Haasteena näen sen, etten ole tehnyt opetustyötä päätoimisesti ja siten toiminut opetusorganisaation sisällä. En ole siinä mielessä ammattilainen, ja opetuskokonaisuuksien rakentaminen on useimmiten ollut yksin tehtävää työtä korkeintaan sparrauskumppanin tuella. Yksi koulutukseen hakemisen syistäni olikin, että haluan oppia rakentamaan opintokokonaisuuksia pedagogisesti järkevällä tavalla.
Haluan myös oppia uusimpia koulutus- ja opetusmenetelmiä, erityisesti sellaisia, joissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan suomia mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamisessa. Tällöin pystytään tarjoamaan opiskelijoille useampia ja omaan elämäntilanteeseen sopivimpia vaihtoehtoja suorittaa jokin opinto-osuus. Suurin vaara piilee varmaankin siinä, että muistan ottaa huomioon myös vähemmän teknologisesti suuntautuneiden opiskelijoiden tarpeet miellyttävän oppimiskokemuksen varmistamiseksi.
Arviointityön olen kokenut hankalaksi, koska olen joutunut rakentamaan arviointiperusteet yleensä yksin, ilman muun opettajayhteisön tukea. Olen käyttänyt sekä numeraalisia että sanallisia palautteita. Lähtökohtaisesti olen pyrkinyt löytämään aina arvioitavasta työstä positiivista ja kannustavaa sanottavaa. Olen toki nostanut esiin myös asioita, jotka ovat olleet puutteellisia asetettuihin oppimistavoitteisiin nähden tai joissa opiskelija voisi vielä kehittää osaamistaan. Eettisesti ja pedagogisesti kestävään arviointityöhön kaipaan lisää työkaluja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Pohdin arvostelumenetelmiä myös erillisessä blogauksessa “Arvostelumenetelmät oppilaitoksissa”.
Tutkiva kehittäminen
Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida oman työn tutkimisen ja kehittämisen kohteita (yhteistoiminnallisesti), kehittää oppimista edistäviä ratkaisuja ja arvioida työelämän muutoksien vaikutuksia omaan toimintaympäristöön.
Tutkivan kehittämisen osalta tunnen olevani kohtuullisen vahvoilla. Tutkiva kehittäminen on aina ollut iso osa työtäni ja myös se alue, jossa olen onnellisimmillani. Uskon myös, että melkein parikymmentävuotinen opiskeluputki on auttanut tutkivan ja kehittävän lähestymistavan omaksumisessa. Asioiden selvittäminen eri lähteistä kokonaiskuvan luomiseksi, erityispiirteiden huomioon ottaminen ja lopulta johtopäätösten tekeminen kehittämistyön pohjaksi tulee kuin luonnostaan, “selkärangasta”.
Olen innovoinut palveluja, tuotteita ja menetelmiä yhdessä kollegojen ja eri yhteistyökumppanien kanssa ensimmäisten joukossa Suomessa useassa eri työpaikassa eli ollut uranuurtaja monella saralla. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa ensimmäinen valtakunnallinen viestinnän mittaamisen ohjeistus, jonka tein yritysrajoja ylittäneen tiimin kanssa Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitolle (MTL).
Asiakkuusjohtajan ja konsultin työhön kuuluu mm. perehtyä syvällisesti asiakkaiden toimialoihin, kilpailijoihin, eri toimialojen trendeihin ja etsiä ratkaisuja asiakkaiden liiketoiminnan haasteisiin. Sama pätee tietenkin omaan toimialaan - myyntityötä on vaikea tehdä, jos ei tunne omaa alaansa ja kilpailijoitaan sekä tunnista toimintaympäristönsä muutoksia. Kiinnostukseni tulevaisuuden, trendien ja hiljaisten signaalien tutkimiseen on niin syvää, että olen liittynyt myös Tulevaisuuden tutkimuksen seuraan.
Haluaisin oppia syvällisemmin oppimisympäristöjä ja menetelmiä, joilla koko organisaatioon saadaan levitettyä uutta oppia entistä tehokkaammin. Myös opettajien tulevaisuuden ammattitaitoihin luettu tietojohtaminen ja tulevaisuuden ennakoiminen ovat yhä tärkeämpiä menestystekijöitä yrityksille. Mitä joustavammin organisaatio oppii ja kykenee soveltamaan uutta tietoa, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on luoda kilpailuetua markkinoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti