Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen
mukaan työvoimalla pitää olla kaikilla aloilla ja koulutuksen asteilla hyvä
perusosaaminen tulevaisuudessa. Sen lisäksi tarvitaan moniosaajia ja ihmisiä,
joilla on monitieteellistä osaamista. Oppilaitoksille tämä tarkoittaa uusia
tutkintoja, joissa voi yhdistellä eri koulutus- ja tieteenaloja, jopa yli perinteisten
oppilaitosrajojen. Oppilaitokset pystyvät tuottamaan työmarkkinoille tälliaisia
hybridiosaajia vain lisäämällä opiskelijan valintamahdollisuuksia koulutusta
henkilökohtaistamalla ja räätälöimällä yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Lisäksi erityisesti elinikäisen
oppimisen kohdalla pitää painottaa yhä enemmän yritysmaailman tarpeista
lähtevää jatkokouluttautumista yhteisten tutkimus- ja kehitysprojektien avulla.
Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus-hankkeessa
tunnistettiin yrittäjyyteen valmentavassa oppimisessa tiettyjä aihealueita:
ongelmanratkaisutaidot, mahdollisuuksien tunnistaminen, luovuus, eri taitojen
yhdisteleminen, neuvottelutaidot sekä epäonnistumisten sietäminen ja pelkojen
voittaminen. Lisäisin tähän listaan ehdottomasti kyvyn sietää epävarmuutta sekä
korkean stressinsietokyvyn.
Mielenkiintoista hankkeen raportissa
oli, että norjalaiset nostivat koulutuksessa systeemisen muutostarpeen vahvasti
esiin. Koko koulutuksen perustana pitäisi olla yritteliäs asenne – yrittäjyys on
mitä suurimmassa määrin jo edellä lueteltujen osaamisten ja taitojen
perusteella tietynlainen asenne ja tapa ajatella sekä uskallus kulkea
vastavirtaan tai ylipäätään omia polkujaan valtavirrasta välittämättä. Olennainen
osa tätä ajattelutapaa on juuri ”sen oman jutun” löytäminen, siitähän
yrittäjyys usein kumpuaa, oli se sitten omaa innovointia tai olemassa olevien
ideoiden jalostamista edelleen.
Mutta kuten Pertti Parpala raportissa
kiteyttää: ”Yrittäjyyden ja yrittäjäkasvatuksen ydin on siinä, että uskaltaa
yrittää”.
Esimerkkejä
Esimerkkejä
Työelämälähtöinen
InnoOmnia
Oivallus-raportissa kysytään aivan
aiheellisesti, miksi luokista ei lähdetä enemmän ulos vaihtamaan näkökulmaa ja
oppimaan elävässä elämässä. InnoOmnia toteuttaa tätä ajattelua loistavasti opetusmenetelmissään.
InnoOmniassa opiskelijalla on
lukuisia mahdollisuuksia tutustua yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan
hyvin työelämälähtöisesti. Ensinnäkin InnoOmnia vuokraa tilojaan pien- ja
mikroyrittäjille. Kaiken toiminnan periaatteena on avoimuus ja
liiketoiminnallisuus, jotta oppilaitos toimisi kuten opettaakin. Oppilaitoksen
tavoitteena on auttaa yrittäjiä kasvattamaan liiketoimintaansa siten, että he
siirtyisivät noin kolmessa vuodessa isompiin tiloihin oppilaitoksen
ulkopuolelle.
Oppilaitoksen henkilökunta sparraa
yrittäjiä mm. aivolainaamojen avulla. Niissä yrittäjä heittää pähkinän
henkilöstön ja opiskelijoiden purtavaksi. Lisäksi yrittäjät tekevät
aktiivisesti yhteistyötä opiskelijoiden kanssa erityyppisissä aidoissa
projekteissa. Työ tulee opiskelijoiden luo sen sijaan, että heidän pitäisi
mennä työpaikan luo - tosin työharjoittelua tehdään kyllä myös talon
ulkopuolella. Yrittäjät on valittu oppilaitoksen periaatteen mukaisesti:
yritykset ovat ekologista, kestävän talouden periaatteita noudattavia
toimijoita eri toimialoilta. Yrittäjät ovat lähinnä käsityö- ja palvelualoilta
ja oppilaitoksen tiloissa toimii esimerkiksi ompelimo-osuuskunta, autokoulu ja
coaching-palveluja tarjoava yrittäjä.
![]() |
InnoOmnian myymälä |
Lisäksi opiskelijoilla on aitoja
oppilaitoksen oppimisympäristöjä harjoittelupaikkoinaan, kuten Kookos-kahvila, oppilaiden
työnäytteiden myymälä, asiakasravintola, ompelimo, oppilaitoksen yleiset tilat,
kauneushoitola, spa sekä oikea neuvottelutila. Tavoitteena on työelämän
harjoittelun lisäksi innovointi ja opiskelu muualla kuin luokkahuonetiloissa.
Oppilaitoksen ravintola Henricus on sisustettu skandinaavisen tyyliseksi
ja siellä tarjoillaan oikeille asiakkaille luomu- ja lähiruokaa. Ravintola luo
opiskelijoille aidon ravintolaympäristön ammatin oppimiseen. Opiskelijat ovat
tehneet mm. Thinglinkiin tuleville opiskelijoille perehdytysmateriaalin.
Henricuksen kuvaan on upotettu eri ravintolan osien videoita, joista uudet
opiskelijat voiva mm. katsoa baarin esillelaittoa, myynnin rekisteröintiä eli
bongausta tai vaikkapa mitä tarjoilijan tulisi tehdä päivän aluksi.
Merkonomit voivat opiskella asiakaspalvelua oppilaitoksen
myymälässä, ravintolan kassalla, kauneushoitolan vastaanotolla eli kiertää
erityyppisiä tiloja, joissa palvellaan asiakkaita. Yrittäjien kanssa käydään
projekteista neuvotteluja neuvottleuhuoneessa, heiltä saadaan toimeksiantoja ja
oikeita projektitehtäviä, kuten jonkin tuotteen markkinointiviestintä tai markkinointimateriaalin
tuotanto.
Lähes kaikki opiskelu tapahtuu
pareina tai pienryhmissä, aivan kuten työelämässäkin iso osa asioista tehdään
tiimeinä.
Voit tututustua InnoOmnian tapaan
hyödyntää teknologiaa oppimisessa kohdassa 3.6.3
Teknologian hyödyntäminen opetuksessa.
Haaga-Helia
Startup School
Oivallus-hankkeessa nostettiin esiin
kaksi oppilaitosten toimintaa koskevaa ajatusta. Miten oppimistavat saadaan
tuotua lähemmäksi työn tekemisen tapoja ja minkälaista koulutusta tarvitaan,
jotta se innostaa substanssiosaamisen kehittämiseen.
Haaga-Helian
Startup School on esimerkki konkreettisesta tuesta ja avusta, jota
oppilaitos voi tarjota yrittäjyyttä harkitsevalle opiskelijalle.
Ajatushautomoissa voi turvallisessa ympäristössä oppilaitoksen ja yrityselämän mentorien
tuella kehittää yritysideaansa ja testata sen toimivuutta. Lisäksi opiskelija
saa apua käytännössä yrityksen organisoimiseksi: miten tehdään hyvä
liiketoimintasuunnitelma, miten rakentaa tarvittavaa verkostoa, tehdä
markkinatutkimusta, hakea rahoitusta.
Haaga-Helia Startup Schoolin
yrittäjämäisen toiminnan oppimista tukevaan prosessiin voit tutustua lähemmin kohdassa
Opetusharjoittelu:
Haaga-Helia Startup School Coaching.
Malli ei sovi kaiken tyyppiseen opiskeluun. Oppimisympäristönä se soveltuu parhaimmin sellaiseen oppimiseen, jossa yhdistetään kontekstisidonnaista tutkimus- ja kehittämistyötä aitoon yritystoimintaan ja jossa työskennellään projektimaisesti.
Living
Lab -toiminta
Oivallus-raportti nosti esiin tarpeen
vaihdella erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä, koska työelämässäkin eri
työvaiheissa tarvitaan erilaisia työn tekemisen tapoja. Ilmiöpohjainen
oppiminen auttaa hahmottamaan asioita monipuolisesti eri näkökulmista ja
laajoina kokonaisuuksina. Samoin ongelmalähtöinen – itse suosin terminä
ratkaisulähtöisyyttä, kuten työelämässäkin tehdään – oppiminen edistää
työelämälähtöistä ajattelumallia ongelman määrittelyineen ja taustatutkimukseen
perustuvine ratkaisuvaihtoehtoineen.
Living
Lab -toiminta tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön, joka noudattaa yllä
mainittuja periaatteita. Se on tutkimus- ja kehitystoimintaa, jota tehdään
arjen ympäristössä työelämälähtöisesti ja avoimen innovoinnin periaatteilla.
Myös palvelun tai tuotteen käyttäjä osallistuu aktiivisesti kehitystyöhön eli
kyseessä on monien eri tahojen yhteistyöverkosto.
Oppilaitosten on Living Lab -toiminnassa
kyettävä hallitsemaan entistä monimuotoisempia prosesseja ja
projektikokonaisuuksia. Ne edellyttävät myös aktiivista verkostoitumista sekä
kotimaassa että kansainvälisesti, jolloin ne tarjoavat opiskelijoille eri
toimialoja, teemoja ja aluekehitystoimintoja yhdistävän oppimisympäristön.
Kehitystiimissä opiskelija tuottaa ideoita sekä samalla etsii ja vaihtaa niitä
muiden verkoston jäsenten kanssa, kuten työelämässäkin tehdään.
Living Lab Ammattikorkeakouluissa -raportin
mukaan toiminta tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua aitoon työympäristöön,
oikeisiin omassa ekosysteemissään toimiviin asiakkaisiin samalla, kun
opiskelija saa kokemusta monialaisessa tiimissä työskentelystä ja kartuttaa
osaamista, jolla on kysyntää työmarkkinoilla. Samalla opiskelija voi luoda
suhteita yrityksiin, mikä saattaa helpottaa työpaikan löytymistä valmistumisen
jälkeen.
Malli ei sovi kaiken tyyppiseen opiskeluun. Oppimisympäristönä se soveltuu parhaimmin sellaiseen oppimiseen, jossa yhdistetään kontekstisidonnaista tutkimus- ja kehittämistyötä aitoon yritystoimintaan ja jossa työskennellään projektimaisesti.
Nostat tässä esille kolme erilaista oppimisympäristö, joiden avulla muutetaan kouluoppimista ja pyritään lähentämään sitä yrityksiin ja yrittämiseen. Voit tehdä itseksesi ja itseäsi huvittaaksesi harjoituksen, jossa lasket kuinka moneen erityyppiseen oppimisympäristöön olet törmännyt tai tutustunut viime helmikuun jälkeen. Lukumäärä on arvattavasti sangen korkea.
VastaaPoistaJos oppimisympäristöihin perehtyminen määriteltiin yhdeksi opintojesi tavoitteeksi, se tuli kyllä erinomaisesti täytettyä. Syventävän osuuden teema tulevaisuuden oppiminen linkittyi oivallisesti samaan kenttään.