Lukupiiri 1: Oivalluttamista, yhteisöllistä oppimista ja menetelmävinkkejä

Pienryhmämme Kaasutin piti ensimmäisen virtuaalisen lukupiirinsä syyskuussa. Kävimme läpi kolme kirjaesittelyä. Ensimmäisenä tutustuimme omaan esittelyteokseeni Uusi ajattelu, uusi johtaminen.

Linkki aineistoon:
https://drive.google.com/file/d/0B-N9c4UJZPCWYTg5Q3FzU1BvMEE/view?usp=sharing

Oivalluttava Uusi ajattelu – uusi johtaminen

Esittelemäni opus pohtii johtamiskäytäntöjen muutosta ja muutostarvetta. Teollisen ajan johtamista verrataan tykinkuulaan, joka kerran ammuttuna ei voi enää suuntaansa muuttaa. Nykyajan tietotyö edellyttää kuitenkin huomattavasti joustavampaa johtamismallia. Sen tulee olla kuin maaliin hakeutuva ohjus – jos tilanne muuttuu, johtamisenkin on muututtava.

Uudenlaisissa organisaatioissa esimiesten tehtäväksi jää selkeän, innostavan vision välittäminen yhä autonomisemmin toimiville moniosaajatiimeille ja -yksilöille. Sen lisäksi esimiesten velvollisuus on vaikuttaa systeemiin eli vaikuttaa työskentelyolosuhteisiin siten, että työntekijät voivat menestyä työssään mahdollisimman hyvin.

Pohdimme ryhmässä, kuinka käyttökelpoinen tai käytännönläheinen valmennustyökalu kirja on. Päädyimme siihen, että kirja on paremminkin ajatusten herättelijä ja provosoija, jonka tehtävänä on kyseenalaistaa nykykäytäntöjä ja oivalluttaa havaitsemaan muutoskohteita johtamiskäytännöissä.

Yhteisöllinen tutkiva oppiminen

Tutkiva oppiminen -teos lähestyy oppimista teoreettiselta pohjalta ja tarkastelee sitä tiedonhankintana, sosiaalisena toimintana ja tiedon luomisena. Tutkiva oppiminen on sen näkemyksen mukaan yhteisöllinen prosessi. Yhteisö oppii yhdessä asettamalla ongelmia, joihin se luo kontekstin, hyödyntää aiemmin oppimaansa ja testaa uuden tiedon sopivuutta ongelmaan.

Pirjo piti tutkivaa oppimista hyvänä metodina. Suurimpana haasteena on, että se on yleensä aikaa vievä tapa lisätä uutta osaamista esimerkiksi organisaatioon.

Keskustelimme myös siitä, että metodia voidaan hyödyntää nopeastikin tarvittaessa, mutta silloinkin se edellyttää oppijaryhmältä useampaa kokoontumista. Jossain määrin myös lean ja IT-alan yritysten ketterät kehitysmenetelmät muistuttavat mielestäni tutkivaa oppimista.

Kirja vaikutti mielenkiintoiselta, joten otin sen lukulistalle.

Käytännönläheinen Hyvä kouluttaja

Miran esittelemä Hyvä kouluttaja herätti mielenkiintoa, varsinkin kun Miran esitys oli eläväinen hyvin mietitty. Kirja on suunnattu kouluttaville ja ohjaustyötä tekeville. Teos on niin käytännönläheinen, että Mira testasi sen ajatuksia rakentamalla oman koulutusohjelmansa sen pohjalta.

Oli kiva kuunnella Miran kertomusta siitä, mitä teoksen oppeja hän pystyi hyödyntämään koulutuksessaan ja toisaalta, mitä hän itse huomasi unohtaneensa hyödyntää. Mira oli myös pohtinut kirjassa mainittua tavoitteenasettelua ja huomannut, että siitä puuttui yksi näkökulma – kouluttajan oman työnantajan tavoitteet. Tilaajaorganisaatio, koulutukseen osallistuvat ja kouluttaja itse oli kyllä otettu huomioon.

Teoksessa oli otettu huomioon myös koulutusohjelman päättäminen, ideasaalis. Osallistujat miettivät kukin yhden asian koulutuksesta, jonka vievät käytäntöön työssään. Ohjaaja koostaa ideasaaliin ja toimittaa kaikille osallistujille hyödynnettäväksi. Erinomainen ajatus, jota olen itsekin joskus käyttänyt erilaisissa työpajoissa.

Kirjoittajat ovat kirjan lisäksi koostaneet yrityksensä verkkosivuille runsaasti menetelmävinkkejä kouluttajille ja ohjaustyötä tekeville.

Keskustelessamme kirjasta pienryhmässä esiin nousi myös Ideapakat, joita voi hyödyntää valmennustyössä. Innostuin näistä työkaluista niin paljon, että tilasin saman tien sekä kirjan että valmennukseen ja coachingiin tarkoitetun Ideapakan. Uskon, että niistä on hyötyä Haaga-Helia StartUp Schoolin ohjaustyössä.