26.9.2015

3.3.1 Neljännesvuosisata yrittäjän kevytvarjostajana

Mieheni Jyrki Eulenberger on ollut yrittäjä vuodesta 1989, suurimman osan työurastaan. Cashline Oy:n alkutaival osui talouden vahvan nousukauden loppuvuosiin, joten liiketoiminta lähti hyvin liikkeelle.

Yrityksen alkuvaiheessa myytiin kassajärjestelmiä, tietokoneita ja niiden oheistarvikkeita. Pari vuotta alun jälkeen yritys osti myös alan ohjelmisto-liiketoiminnan toiselta yritykseltä. Yrityksen tavoitteena ei ole ollut niinkään kasvu, vaan osakkaiden työllisyyden turvaaminen koko työuran ajaksi. Siis tyypillinen suomalainen alle 5 hengen pienyritys.

Pienyrityksen menestystekijät

Yhdeksi yrityksen pitkäikäisyyden salaisuuksista Jyrki näkee asiakaskunnan nopean rakentumisen. Osa asiakkaista saatiin ohjelmisto-oston myötä, mutta asiakaskuntaa on myös kasvatettu systemaattisesti markkinoimalla vähittäismyymälöille. Yrityksen tyypillisiä asiakkaita ovat pienet vähittäisliikkeet, kuten kampaamot, elektroniikka-alan liikkeet, rautakaupat, lukkoliikkeet, kenkä- ja vaatekaupat, koruliikkeet ja optikot.

IT-alalla ja erityisesti ohjelmistoalalla tuotteen pitää olla toimiva, helppokäyttöinen ja ajanmukainen. Tämä edellyttää jatkuvaa tuotekehittelyä ja -parantelua kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yrittäjän pitää seurata aktiivisesti alaa, sen lainsäädäntöä ja viranomaisvaatimuksia (koska kassajärjestelmiin liittyy maksuliikennettä) ja ohjelmistoalan uusimpia virtauksia pystyäkseen pitämään tuotteensa modernina.

Kärsivällisen peräänantamaton yrittäjä

Olen työskennellyt lähes koko työurani erilaisten yrittäjien, kuten startupien, kasvuyritysten tai pienyritysten yrittäjien kanssa. Kokemukseni mukaan yrittäjät kulkevat omia polkujaan ja usein vastavirtaan valtaväestöön nähden. Yrittäjä tarvitsee aimo annoksen selkeää visiota sekä peräänantamattomuutta ja jääräpäisyyttä toteuttaa näkemyksensä, vaikka muut eivät siihen uskoisikaan.

Jyrki nostaa yrittäjille tärkeiksi ominaisuuksiksi myös kärsivällisyyden ja sitkeyden. Asiat eivät tapahdu hetkessä eivätkä todellakaan aina siten kuin on itse suunnitellut tai odottanut. Myynti- ja markkinointiosaaminen on itsestään selvä edellytys yrityksen menestykselle.

IT-alalle on turha haikailla, ellei ole vahva halu oppia koko ajan uutta ja haastaa omaa osaamistaan. Ala etenee niin vauhdilla, että osaamisen kehittäminen on osa päivittäistä työtä. Suomi osaamisen kasvu-uralle -raporttikin painottaa osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä panostamista tietoteknisiin ja digitaalisiin taitoihin.

Pitkäaikaisena "kypsän yrityksen" yrittäjänä Jyrki näkee haasteina epävarmuuden tulevaisuudesta ja yrittäjän itsensä väsymisen. ”Sitä saa mitä tilaa”, hän toteaa lakonisesti. Jos IT-alalla ei jatkuvasti panosta omaan tuotteeseensa, oman osaamisensa kehittämiseen ja markkinointiin, liiketoiminta kutistuu nopeasti erityisesti nykyisessä taantumassa, jossa asiakaskunta on lujilla ja taistelee olemassaolostaan.

Omia ja koulun eväitä matkan varrella

Kauppaopisto antoi aikoinaan tiettyjä peruseväitä yrittäjäksi. Perusliikkeenjohdollisia taitoja, kuten ymmärrystä kirjanpidosta, markkinointitaitoja ja tietoteknistä analyysiosaamista.

Jyrki on itsekseen opiskellut huimasti lisää erityisesti ohjelmointi- ja ohjelmisto-osaamista. Myös kaikki yrityksen perustamiseen liittyvät muodollisuudet on pitänyt selvittää aikoinaan itse aina rahoitusvaihtoehtoja myöten. 

Nyt on jo tarjolla monenlaista yrittäjäkoulutusta, kuten Yrittäjyysosaamisella kilpailukykyä -oppaasta käy ilmi. Opasta lukiessa ihmettelin sitä, että monet mielestäni pakolliset osaamisalueet, kuten esimerkiksi ne myynnin ja markkinoinnin taidot, ovat kuitenkin valinnaisia. Myynti ja markkinointi tuotteistamisen ohella on kuitenkin tunnistettu suomalaisyritysten suurimmiksi kompastuskiviksi useissa tutkimuksissa jo 1980-luvulta alkaen.

Yrittäjyys on myös tekniikkalaji

Jyrkin mielestä oppilaitoksien yrittäjyyskoulutukseen olisi hyvä lisätä juuri yrityksen perustamiseen liittyviä ”teknisiä taitoja”. Miten yritys perustetaan, mitkä ovat ne eri tahot joiden kanssa pitää asioida perustamisen yhteydessä ja minkälaisia velvoitteita viranomaisilta tulee yrittäjää kohtaan. Monelle voi tulla yllätyksenä erilaiset maksut, lomakkeet ja luvat, joita prosessiin liittyy toimialasta riippuen. Pahimmillaan erilaisia selvityksiä pitää suoltaa kymmenien lomakkeiden verran.

Hyödyllisiä opetusvälineitä ovat myös erilaiset simulaatiot ja pelit. Jyrkille itselleen oli yrittäjänä suureksi avuksi oppilaitoksen myynti- ja markkinointipeli, jonka avulla oppilaat ymmärsivät, miten markkinointi vaikuttaa myynnin kehittymiseen.

Yrittäjyyden opettajilla pitäisi Jyrkin mielestä olla ehdottomasti omaa kokemusta yrittäjinä. Muuten opetus on vain teoreettista koulutusta, joka ei vastaa yrittäjän todellista arkea. 

Harjoittelujaksot yrityksissä sekä opiskelijoille että opettajille taitojen ylläpitämiseksi ovat hyvä tapa huolehtia kosketuspinnasta todellisuuteen. Opetusministeriön Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat -raportissa onkin kiinnitetty huomiota myös opettajien yrittäjyysosaamisen kehittämistarpeeseen.

1 kommentti:

  1. Kiitos Jyrkille osallistumisesta koulutuksen kehittämiseen ja sinulle oivallisesta varjostusraportista. Koulutusmaailman asenne ja valmiudet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet radikaalisti 2010-luvulla. Se onneksi myös näkyy toiminnan muutoksena.

    VastaaPoista