Verkko-opetussesssio: Tietotyön tulevaisuus

Mitä	Verkko-opetussessio Tietotyön tulevaisuudesta
Kenelle	Opekorkean pienryhmä Kaasutin
Miten	Verkko-opetussessio
Miksi	Vapaasti valittu aihe, jonka tarkoituksena oli valaista työelämän murrosta ja muutosta
Opetusympäristö	Verkko
Koska	1 tunti 14.9.2015

Tietotyön tulevaisuus

Pidin omalle pienryhmällemme Kaasuttimelle verkko-opetussession syyskuussa. Valitsin aiheekseni tietotyön tulevaisuuden, sillä olen perehtynyt aiheeseen ja työelämän muutoksen trendeihin jo aiemmin. Aihe myös kiinnostaa minua ja on hyödyllinen työnantajalleni, joka on erikoistunut henkilöstöjohtamisen palveluihin, konsultointiin ja tutkimukseen.

Linkki materiaaliin:
https://drive.google.com/file/d/0B-N9c4UJZPCWZzY3OUVWS09KUFU/view?usp=sharing

Taustatyö ja opetusmateriaalin tuoreutus

Minulla on tapana aina ennen valmennusta tai opetusta käydä olemassa oleva materiaalini läpi ja hakea siihen lisää ajankohtaista tietoa. Näin tein tälläkin kertaa.

Valitsin lähteekseni Facebookin Reworking of Work –ryhmän elo-syyskuussa ryhmän seinälle laittamia artikkeleita. Valtaosa näistä 100 artikkelista ja raportista oli kansainvälistä materiaalia mm. Harvard Business Review, Deloitte, Forbes, Economist, World Economic Forum, Inc.com, The Future Organization, TechInsider ja Fast Company monen muun ohella.

Suomalaisiakin näkemyksiä mahtui toki mukaan, mm. Helsingin Sanomat, Sitra, Uusi juoni ja Kauppalehti.

Koska kyseessä oli verkkosessio, karsin myös esityksestä paljon materiaalia pois. Haastavinta oli miettiä, millä tavoin saisin osallistettua ryhmää esityksen aikana. Päätin tehdä pikakyselyn esityksen aikana eli osallistujat äänestävät eri vaihtoehdoista. Lisäksi mietin valmiiksi joitakin kysymyksiä, joiden avulla voimme käydä tietotyön muutoksen ilmiöistä keskustelua.

Verkkosession vetäminen

Kutsuin opiskelijakollegat ja ohjaajan GoToWebinar-työkalun avulla verkkosessioon ja avasin tapahtuman hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun käytin itse kyseistä työkalua.

Ei siis ollut yllätys, että vaikka olin käynyt webinaarityökalun toiminnot läpi IT-tukemme kanssa, alussa oli hieman vaikeuksia saada teknologia toimimaan haluamallani tavalla. Syy oli täysin käyttäjässä, joka opetteli ”lukemaan” työkalun navigaatiota lennosta. Siitä miinuspisteitä itselleni.

Äänestysominaisuus toimi mainiosti esityksen aikana ja koska ryhmämme oli pieni, avasin osallistujien mikrofonit, jotta pystyimme käymään ääneen keskustelua esiin nostamistani ilmiöistä. Keskustelu soljui hyvin ja oli suhteellisen aktiivista.

Onnistuin myös pysymään aikataulussa ja tarjoamaan paljon lisätietoa esitysmateriaalin ulkopuolelta.

Osallistujien palaute

Osallistujat kiittivät rakenteellisesti ja sisällöllisesti selkeästä ja sujuvasta esityksestä, jota he pitivät myös monipuolisena tietosisällön puolesta. ”Opponentti” totesi myös palautteessaan, että esittäjällä on asia hallussa.

Vaikka päädyimme yhdessä siihen, että tilaisuus oli keskusteleva, sekä opponenttini että minä itse olisimme halunneet vielä vuorovaikutteisemman ja osallistavamman tilaisuuden. Nyt tilaisuudessa oli yhteensä 12 minuuttia vuorovaikutteista osuutta, mikä on tunnin sessiossa turhan vähän. Toisenlaisesta aiheesta olisi saattanut saada helpommin osallistavamman.

Mitä opin?

Verkko-opetus on pedagogisesti haastavaa erityisesti vuorovaikutteisuuden kannalta. Lähipäivinä opittu rinnakkaissuunnittelu on erityisen tärkeää, jotta opetukseen saa rakennettua riittävän usein toistuvia, erilaisia vuorovaikutteisia elementtejä. Olisi hyvä, jos ensimmäinen osallistava aktiviteetti on jo heti opetustilanteen alkuvaiheessa. 

Huomasin vasta session jälkeen Helsingin yliopiston oppaan Laadukkaasti verkossa. Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Oppaassa on paljon hyviä vinkkejä, mutta ei lopulta näin lyhyeen opetukseen sopivia osallistamiskeinoja.

Vaikka pyrinkin karsimaan paljon materiaalia pois, olisin voinut säännöstellä tarjottavan tiedon määrää vieläkin rohkeammin. Ainakin osalle osallistujista tuli kerralla paljon uutta tietoa työelämän muutoksesta.

Ja sitten se teknologia. GoToWebinar työkalu oli kaikille osallistujille uusi, mutta kyllä ”opettajan” pitää huolehtia siitä, että tuntee työvälineensä kunnolla. Nyt olin käynyt työkalun pääpiirteissään läpi ja kompastuin sitten pieniin yksityiskohtiin. The devil is in the details… 

Lukupiiri 1: Oivalluttamista, yhteisöllistä oppimista ja menetelmävinkkejä

Pienryhmämme Kaasutin piti ensimmäisen virtuaalisen lukupiirinsä syyskuussa. Kävimme läpi kolme kirjaesittelyä. Ensimmäisenä tutustuimme omaan esittelyteokseeni Uusi ajattelu, uusi johtaminen.

Linkki aineistoon:
https://drive.google.com/file/d/0B-N9c4UJZPCWYTg5Q3FzU1BvMEE/view?usp=sharing

Oivalluttava Uusi ajattelu – uusi johtaminen

Esittelemäni opus pohtii johtamiskäytäntöjen muutosta ja muutostarvetta. Teollisen ajan johtamista verrataan tykinkuulaan, joka kerran ammuttuna ei voi enää suuntaansa muuttaa. Nykyajan tietotyö edellyttää kuitenkin huomattavasti joustavampaa johtamismallia. Sen tulee olla kuin maaliin hakeutuva ohjus – jos tilanne muuttuu, johtamisenkin on muututtava.

Uudenlaisissa organisaatioissa esimiesten tehtäväksi jää selkeän, innostavan vision välittäminen yhä autonomisemmin toimiville moniosaajatiimeille ja -yksilöille. Sen lisäksi esimiesten velvollisuus on vaikuttaa systeemiin eli vaikuttaa työskentelyolosuhteisiin siten, että työntekijät voivat menestyä työssään mahdollisimman hyvin.

Pohdimme ryhmässä, kuinka käyttökelpoinen tai käytännönläheinen valmennustyökalu kirja on. Päädyimme siihen, että kirja on paremminkin ajatusten herättelijä ja provosoija, jonka tehtävänä on kyseenalaistaa nykykäytäntöjä ja oivalluttaa havaitsemaan muutoskohteita johtamiskäytännöissä.

Yhteisöllinen tutkiva oppiminen

Tutkiva oppiminen -teos lähestyy oppimista teoreettiselta pohjalta ja tarkastelee sitä tiedonhankintana, sosiaalisena toimintana ja tiedon luomisena. Tutkiva oppiminen on sen näkemyksen mukaan yhteisöllinen prosessi. Yhteisö oppii yhdessä asettamalla ongelmia, joihin se luo kontekstin, hyödyntää aiemmin oppimaansa ja testaa uuden tiedon sopivuutta ongelmaan.

Pirjo piti tutkivaa oppimista hyvänä metodina. Suurimpana haasteena on, että se on yleensä aikaa vievä tapa lisätä uutta osaamista esimerkiksi organisaatioon.

Keskustelimme myös siitä, että metodia voidaan hyödyntää nopeastikin tarvittaessa, mutta silloinkin se edellyttää oppijaryhmältä useampaa kokoontumista. Jossain määrin myös lean ja IT-alan yritysten ketterät kehitysmenetelmät muistuttavat mielestäni tutkivaa oppimista.

Kirja vaikutti mielenkiintoiselta, joten otin sen lukulistalle.

Käytännönläheinen Hyvä kouluttaja

Miran esittelemä Hyvä kouluttaja herätti mielenkiintoa, varsinkin kun Miran esitys oli eläväinen hyvin mietitty. Kirja on suunnattu kouluttaville ja ohjaustyötä tekeville. Teos on niin käytännönläheinen, että Mira testasi sen ajatuksia rakentamalla oman koulutusohjelmansa sen pohjalta.

Oli kiva kuunnella Miran kertomusta siitä, mitä teoksen oppeja hän pystyi hyödyntämään koulutuksessaan ja toisaalta, mitä hän itse huomasi unohtaneensa hyödyntää. Mira oli myös pohtinut kirjassa mainittua tavoitteenasettelua ja huomannut, että siitä puuttui yksi näkökulma – kouluttajan oman työnantajan tavoitteet. Tilaajaorganisaatio, koulutukseen osallistuvat ja kouluttaja itse oli kyllä otettu huomioon.

Teoksessa oli otettu huomioon myös koulutusohjelman päättäminen, ideasaalis. Osallistujat miettivät kukin yhden asian koulutuksesta, jonka vievät käytäntöön työssään. Ohjaaja koostaa ideasaaliin ja toimittaa kaikille osallistujille hyödynnettäväksi. Erinomainen ajatus, jota olen itsekin joskus käyttänyt erilaisissa työpajoissa.

Kirjoittajat ovat kirjan lisäksi koostaneet yrityksensä verkkosivuille runsaasti menetelmävinkkejä kouluttajille ja ohjaustyötä tekeville.

Keskustelessamme kirjasta pienryhmässä esiin nousi myös Ideapakat, joita voi hyödyntää valmennustyössä. Innostuin näistä työkaluista niin paljon, että tilasin saman tien sekä kirjan että valmennukseen ja coachingiin tarkoitetun Ideapakan. Uskon, että niistä on hyötyä Haaga-Helia StartUp Schoolin ohjaustyössä.

3.3.2 Haluatko yrittäjäksi - rakasta myyntiä!

Olen tuntenut Juha Merisen parikymmentä vuotta. Ensin asiakkaana, sittemmin ystävänä ja sparraajana, jonka kanssa on aina energisoivaa ja innostavaa pohtia liiketoiminnan kehittämistä ja työelämän jatkuvaa muutosta.

Haastattelin Juhaa hänen matkastaan yrittäjänä osana opekorkean yrittäjyysosaamisen valmennusta.

Juhan taival yrittäjäksi

Juhalla on vuosikymmenien ura ja tähtiluokan osaaminen kansainvälisen liiketoiminnan johdossa sekä myynnissä ja markkinoinnissa kansainvälisissä yrityksissä. Hän on myös hallitusammattilainen, joka tukee kasvu- ja start up -yrityksiä.

Polkuaan yrittäjäksi Juha kuvaa näin: ”Olipa kerran HAAVE, josta tuli TAVOITE, mistä syntyi SUUNNITELMA, joka johti TEKOIHIN ja vähitellen TULOKSIIN, joista olin ennen vain haaveillut…”

Yrittäjyys oli tavoitteena, koska Juha halusi tehdä ja myydä niin paljon tai vähän kuin itse halusi. Ja ennen kaikkea siksi, että hän halusi tehdä asioita, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä ja hänen asiakkailleen merkityksellisiä.

Liiketoiminnan ydin

Viimeiset kolmisen vuotta Juha on toiminut yrittäjänä, tuotteenaan oma osaaminen. SMART Internationalization® keskittyy kansainvälistyvien yritysten myynti- ja markkinointistrategioiden konsultointiin liikkeenjohdollisesta näkökulmasta. Palveluihin kuuluvat mm. kansainvälistymisstrategiat, jakelu- ja kumppaniverkostostrategiat sekä ns. myynnin pipelinen rakentaminen kansainvälisillä markkinoilla. Olennainen osa työtä on myös kansainvälistyvien yritysten kyvykkyyksien analysointi ja siihen liittyvä valmennus.

Lisäksi Juha tekee paljon yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Hänet löytää valmentamasta ja konsultoimasta mm. Aalto yliopiston Growth Boosterista, Finpron Kasvuohjelmista, MIF:stä, Yritys Helsingin Kasvuvalmennus-ohjelmasta, Yritys Vantaalta ja EU:n tutkimus- ja innovaatiohanke Horisontti 2020:sta. 

Intohimona yrittäjyys?

Juhalla on selkeä näkemys siitä, minkälaisia ominaisuuksia menestyvällä yrittäjällä – erityisesti kansainvälistä liiketoimintaa havittelevalla yrittäjällä – on.

1. Rakasta myyntiä. Jos myynti on vastenmielistä, älä ryhdy yrittäjäksi.
2. Siedä epävarmuutta. Jos haluat palkkaa, pitää tehdä systemaattisesti ja kovasti töitä. Jos otat löysästi, se näkyy muutaman kuukauden sisällä kukkarossa.
3. Yrittäjän ensimmäinen kauppa on sattumaa. Toisella kerralla yrittäjällä on jo vähän osaamista ja tietoa. Mutta yrittäjän on onnistuttava joka kerta, sillä huono suoritus johtaa asiakkaan menettämiseen. Ja palkan.
4. Aktiivisuus ei riitä. Pitää olla radioaktiivinen. Verkottuminen, ekosysteemien rakentaminen oman osaamisen tai tuotteen myymiseksi on kriittinen menestystekijä.
5. Suunnittele tarkkaan, miten skaalaat asiakasprojektien toteuttamisen niiden myymiseen nähden pitkällä aikavälillä. Työn tasaamisessa verkottautuminen on olennainen osa markkinointia.
6. Markkinointi pitää tietenkin osata. On rakennettava uskottava, henkilökohtainen brändi, jossa työn jälki puhuu puolestaan.
7. Jos haluat kansainväliseksi, on hankittava myös todellista kansainvälisen liiketoiminnan osaamista. Kouluttaudu ja kehitä osaamistasi jatkuvasti.
8. Muista pitkän tähtäyksen suunnittelu ja oman osaamisen jatkuva kehittäminen. Minkälaista osaamisesi pitää olla vaikkapa kolmen vuoden päästä? Minkälaisia haasteita ja kipupisteitä asiakkailla on silloin, mitä pitää osata? Mikä on yrityksesi tulevaisuuden tarjooma?
9. Eli kehitä siis systemaattisesti yrityksesi konseptia liiketoiminnan ja myynnin näkökulmasta.

Terveiset oppilaitoksille

Juhan terveiset oppilaitoksille ovat suorasanaiset. Hänellä on myös paljon ideoita, miten edistää oppilaiden ja opettajien yrittäjyysosaamista.

Erityisesti yliopistojen haasteena on, että tieteellistä tutkimusta tekevinä organisaatioina ne usein vieroksuvat kaupallisuutta ja myyntiä. Tämä johtaa kyvyttömyyteen tunnistaa, minkälaisia palveluja tai tuotteita organisaatiossa on ylipäätään myytävissä tai miten kehittää palvelu- ja tuotekonsepteja eli tuotteistaa. Osaamisen viennin kannalta tämä on iso haaste.

Yrittäjäkasvatusta voitaisiin edistää monella tavalla:

• Opetukseen mukaan eläviä yrittäjätarinoita, esimerkiksi yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa
• Tarinoita tarvitaan yrittäjien liiketoiminnan elinkaaren eri vaiheista: yrittäjyyttä vasta harkitsevat, nuoret yrittäjät ja kypsän yrityksen tarinat antavat kokonaiskuvan yrittäjän elämästä
• Yhteistyö yritysten kanssa: yrittäjäkummi oppilaalle ja myös opettajille, opettajan ja oppilaan yrittäjämentori tai -kanssakulkija yritysmaailman tutuksi tekemiseksi
• Opettajat voisivat tutustua vaikkapa lähipiirissään olevien yrittäjien toimintaan tai kokeilla itse yrittäjyyttä 

Lisäksi tarvitaan kansainvälisen myynnin tai oikeastaan ylipäätään myynnin koulutusohjelma. Myynti on aivan olennainen osa yrittäjyyttä, mutta Suomessa ei ole myyntiin keskittyvää tutkintoa.

Siinäpä kehittämiskohteita suomalaisen yrittäjyyden tukemiseksi!